Haluamme muistuttaa sukupuolinäkökulman huomioimisen tärkeydestä tässä yhteydessä. Koronavirus iskee eri laajuudella miehiin ja naisiin. Terveys- ja sosiaaliala, missä työtaakka ja tartunta-alttius poikkeusaikana ovat kaikkein suurimmat, ovat naisvaltaisia aloja. Myös perheväkivalta näyttää poliisin ja turvakotipalveluiden mukaan olevan kasvussa. Suuri enemmistö turvakotien asiakkaista on naisia ja heidän lapsiaan.
Talouskriiseistä tiedetään, että niiden aikana toteutetut säästötoimet usein kurittavat naisia miehiä enemmän. Esim. vuosina 2016-2018 toteutetuissa talous- ja etuusreformeissa miehet hyötyivät useammin. Lisäksi kilpailukykysopimuksen työajanpidennykset ja lomarahojen poisto osui pääasiassa naisiin.
Talouskriisin negatiiviset tasa-arvovaikutukset tulee torjua etukäteen. Tähän päästään parhaiten, kun politiikkaa tehdään tutkimuspohjaisesti ja tutkimuksissa otetaan huomioon sukupuoli muuttujana. Sitä tulee käsitellä myös risteävästi, muut erot huomioiden.
Taustatietoa:
Anna Elomäki & Hanna Ylöstalo (toim.) Tasa-arvoa talousarvioon – talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 52/2018 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161000/52-2018-Tasa-arvoa%20talousarvioon.pdf
