Syyskokouksen julkilausuma: Naisjärjestöt varoittavat: Vihapuheesta on tulossa itsenäisen Suomen demokratian jarru

Vihapuhe on yleistynyt Suomessa ja sitä kohdistuu erityisesti naisiin. Tuore tutkimus osoittaa, että suomalaisista kuntapäättäjistä naiset kokevat vihapuhetta huomattavasti miehiä enemmän. Myös Tasa-arvobarometri 2017 osoittaa, että vihapuhetta sukupuoleen perustuen kohdistuu eniten johonkin vähemmistöön kuuluviin naisiin.

Vihapuhe on usein tavoitteellista: sen tarkoituksena on vaientaa henkilöitä ja näkökulmia. Vihapuheella on vaikutusta naisten ja erityisesti vähemmistöihin kuuluvien naisten halukkuuteen toimia politiikassa ja asettua ehdoille vaaleissa. Koska naiset ja vähemmistönaiset ovat edelleen aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa, yhteiskunnan ja yhteisöjen kykenemättömyys rajoittaa vihapuhetta vie meitä kohti heikompaa demokratiaa. Naisten vaientaminen on vakava asia, sillä toimivassa demokratiassa päättäjien on voitava osallistua julkiseen keskusteluun ilman pelkoa.

Suomi on voi olla ylpeä naisten roolista omassa historiassaan: naisten varhaisesta äänioikeudesta ja siitä että me saimme maailman ensimmäiset naiskansanedustajat v. 1907. Itsenäisyyspäivänä naisjärjestöt vaativat ripeitä toimia vihapuheen suitsimiseen ja naisten vaientamiseen.

Paras lääke vihapuheeseen politiikassa on yhteistyö ja sellainen vuorovaikutus, jossa etsitään yhteisymmärrystä eri mielipiteitä kaihtamatta ja toisia loukkaamatta. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry haluaa olla mukana edistämässä rakentavan dialogin levittämistä. Toteutamme sitä omassa toiminnassamme, jossa ovat mukana kaikkien eduskuntapuolueiden naisjärjestöt ja kolme muuta naisjärjestöä.

Tutkimustietoa

Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -raportti (Knuutila, Aleksi et al. Valtioneuvosto 2019)

  • Suomalaisista kuntapäättäjistä naiset kokevat vihapuhetta miehiä enemmän (naisista 42%, miehistä 28%).
  • Vihapuheen kohtaaminen politiikassa on yleistä, kolmannes kuntapäättäjistä on ollut vihapuheen kohteena.
  • Vihapuhe vähentää sen kohteiden osallistumista politiikkaan ja julkiseen keskusteluun. Vihapuhetta kokeneista kuntapäättäjistä 28 % kertoi halunsa osallistua päätöksentekoon vähentyneen.
  • Vihapuheen vaientava vaikutus näky siinä, että päättäjät vähentävät vuorovaikutustaan muiden kanssa ja aktiivisuuttaan sosiaalisessa mediassa sekä alkavat harjoittaa itsesensuuria.

Aihesanat: , ,

Twitterissä

Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i samarbete

NYTKIS FacebookNYTKIS InstagramNYTKIS Twitter