Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry hallitusohjelmatavoitteet – tasa-arvoinen elämä kaikenlaisille tytöille ja naisille

Eduskuntavaalit käydään Suomessa keväällä 2023. Olemme viimeiset vuodet eläneet jatkuvasti muuttuvassa, useiden vaikeasti ennakoitavien kriisien määrittämässä ajassa. Emme tiedä, mitä tulevat vuodet pitävät sisällään, mutta sen tiedämme, että kaikenlaisissa tilanteissa meidän tulee yhdessä pyrkiä kohti tasa- arvoisempaa yhteiskuntaa. Sukupuolten tasa-arvo vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä ja jatkuvaa yhteisten tavoitteiden edistämistä.

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry kokoaa hallitusohjelmatavoitteidensa taakse koko suomalaisen naisjärjestökentän. Jäseniämme ovat kahdeksan eduskuntapuolueen naisjärjestöt, Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöjen Keskusliitto sekä Sukupuolentutkimuksen seura. Lisäksi hallitusohjelmatavoitteita valmisteltaessa olemme tavanneet keskeisiä sidosryhmiämme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskentältä.

Tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa kaikenlaisilla tytöillä ja naisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet elää omannäköistään elämää, tehdä työtä, osallistua politiikkaan ja saada tarvitsemaansa apua ja tukea kaikissa elämänvaiheissa. Tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseksi tasa-arvotyön tulee olla myös jatkuvuuden ja resurssien näkökulmasta tunnustettua

Tervetuloa tutustumaan NYTKISin avaimiin tasa-arvoisempaan tulevaisuuteen. Sukupuolten tasa-arvo edistyy, kun sen eteen tehdään työtä yhdessä!

                                 

                              Kärkitavoitteemme

  • Naisjärjestöjen rahoitus sidotaan budjettikehykseen ja taataan nelivuotiskaudeksi kerrallaan
  • Lähisuhdeväkivallan sovittelu rajataan sovitteluprosessien ulkopuolelle lainsäädännöllä
  • Tyttöjen koulupolun aikana kohtaamaan häirintään puuttumiseksi laaditaan ja toimeenpannaan toimenpideohjelma.
  • Toteutetaan kokonaisvaltainen eläkkeiden tasa-arvoon liittyvä toimenpideohjelma. Etsitään ja toimeenpannaan konkreettisia ratkaisuja naisten eläkeköyhyyteen. Kansan- ja takuueläkettä nostetaan ylimääräisellä indeksikorotuksella.

 

Laajat tavoitteet eduskunnalle ja hallitusohjelmalle

Sukupuolten edustus

  • Valituista kansanedustajista 50 % on naisia.
  • Valiokuntien puheenjohtajien sukupuolijakauma on tasainen ja ei-segregoitunut.

Tasa-arvovaikutusten seuranta

  • Suurten edellisellä hallituskaudella tehtyjen lakireformien toimeenpanoa seurataan ja niiden
    sukupuolten tasa-arvovaikutuksia arvioidaan. Seurantatiedon perusteella ryhdytään
    vaadittaviin toimenpiteisiin tasa-arvon näkökulmasta. Seurattavia reformeja ovat ainakin:
    • perhevapaauudistus
    • laki sukupuolen vahvistamisesta
    • seksuaalirikoslain uudistus
    • oppivelvollisuusiän laajentaminen
    • hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen

Sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolivaikutusten arviointi

  • Valtion budjetin kokonaisuus arvioidaan sukupuolten ja tasa-arvon näkökulmasta, ja budjetti
    rakennetaan sukupuolitietoisella tavalla.
  • Kaikkiin lakireformeihin sovelletaan sukupuolitietoista budjetointia ja niihin tehdään valmisteluvaiheessa sukupuolivaikutusten arviointi.
  • Sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämistä jatketaan osana kestävän kehityksen budjetointia: valtiovarainministeriö sisällyttää budjetinlaadintaohjeistukseensa momenttikohtaiset ohjeet sukupuolivaikutusten arviointiin.

Tasa-arvon tekemisen resurssit ja toimivalta

  • Naisjärjestöjen rahoitus taataan nelivuotiskaudeksi osana budjettikehystä.
  • Tasa-arvovaltuutetun resursseja laajennetaan valtuutetun toiminnan ja kansalaisten oikeusturvan vahvistamiseksi.
  • Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijalle turvataan tehtävän laajuuden huomioivat riittävät resurssit.
  • Moniperustaisen syrjinnän kysymykset ulotetaan koskemaan tasa-arvolakia silloin kun yksi syrjintäperusteista on sukupuoli. Tuodaan toimivalta sukupuoleen liittyvissä moniperustaisen syrjinnän asioissa tasa-arvovaltuutetulle.
  • Vahvistetaan sukupuolentutkimuksen opetusta ja tutkimusta yliopistoissa lisäämällä henkilöstöresursseja. Tämä edistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksen antamista kaikilla koulutusasteilla.

Poikkihallinnolliset toimintaohjelmat

  • Laaditaan ja toimeenpannaan poikkihallinnollinen
    • ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma
    • naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen toimintaohjelma
    • sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma

Tasa-arvoinen elämä kaikenlaisille naisille

Tasa-arvotyön tarve alkaa jo ennen lapsen syntymää ja jatkuu läpi naisen elämän vanhuuteen saakka. Eri elämänvaiheissa tasa-arvokysymykset ovat erilaisia ja tasa-arvotoimet monisuuntaisia. Nostamme tavoitteissamme esiin ratkaisuja tyttöjen ja naisten elämän varrella kohtaamiin haasteisiin. Tavoittelemme Suomea, jossa jokainen tyttö ja nainen voi elää tasa-arvoista ja omannäköistään elämää.

Lapset ja varhaisnuoret

Suomessa sukupuolenmukainen eriytyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Lapsia ohjataan erilaisiin puuhiin, valinnaisiin kouluaineisiin sekä lopulta ammatteihin. Koulupolku ei myöskään ole tytöille niin turvallinen kuin sen tulisi olla. Turvallinen lapsuus on tärkeää myöhemmänkin kasvun ja kehityksen takia. Vaadimme, että:

  • Laaditaan ja toimeenpannaan konkreettinen koulutus- ja koulupolkujen sukupuolen mukaista segregaatiota purkava toimenpideohjelma, joka tähtää pysyvien segregaatiota purkavien rakenteiden ja resurssien luomiseen.
  • Tyttöjen koulupolun aikana kohtaamaan häirintään puuttumiseksi laaditaan ja toimeenpannaan toimenpideohjelma.
  • Turvataan riittävät resurssit koko oppilashuollolle opiskelijoiden ja koululaisten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi.

Nuoret ja nuoret aikuiset

Omien taitojen etsiminen ja onnistumisen kokemukset siivittävät nuoruutta. Tytöt ja nuoret naiset pohtivat tulevaisuutensa suuntaa, opiskelevat ja kokeilevat siipiään. Turvallisen ja tasa-arvoisen nuoruuden takaamiseksi tytöille vaadimme, että:

  • Ehkäisy tehdään maksuttomaksi kansallisesti kaikille alle 25-vuotiaille.
  • Luovutaan kuukautissuojien ja inkontinenssisuojien arvonlisäverotuksesta.
  • Teknologiavälitteisen väkivallan juuret ovat eri alojen sukupuolittuneisuudessa. Teknologia- alan koulutuksen segregaation purkamisen lisäksi selvitetään erilaisia mahdollisuuksia ja väyliä tytöille ja naisille hakeutua ja päästä teknologia-alalle.

Aikuiset

Aikuisuus on usein elämänvaiheista pisin. Naisia koskettaa aikuisuudessa laaja tasa-arvokysymysten kirjo. Vaatimuksemme aikuisten naisten elämien tasa-arvoisemmaksi tekemiseksi liittyvät työelämään, perhe- elämään, mahdollisuuksiin osallistua politiikkaan sekä erilaisiin kriiseihin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Vaadimme, että:

Työelämä

  • Samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Samapalkkatoimilla kavennetaan sukupuolittuneiden palkkatulojen lisäksi myös eläke-eroja.
  • Jatketaan työtä palkka-avoimuuden edistämiseksi huomioiden vireillä oleva EU:n komission ehdotus palkka-avoimuusdirektiiviksi.
  • Laaditaan ja toimeenpannaan laaja työelämän tasa-arvon ja sukupuolittuneiden työmarkkinoiden tavoite- ja toimenpideohjelma.
    • Osana toimenpideohjelmaa puututaan erityisesti raskaussyrjintään työmarkkinoilla.
    • Syrjintäsuojaa määräaikaisissa palvelussuhteissa tehostetaan täydentämällä työ- ja virkasuhdelainsäädäntöä säännöksillä, joilla kielletään määräaikaisten palvelussuhteiden uusimatta jättäminen tai niiden keston rajoittaminen raskauden tai perhevapaan käyttämisen perusteella.
  • Työhyvinvointia parannetaan naisenemmistöisillä aloilla työn mielekkyyden ja turvallisuuden, työssä jaksamisen sekä työvoiman riittävyyden takaamiseksi.
    • Säädetään työterveyshuolto- ja työturvallisuuslaissa psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä ja selvitetään mielenterveyden tukemista lakisääteisenä työterveyspalveluna.
    • Perustetaan kolmikantainen työryhmä pohtimaan lainsäädännöllisiä uudistuksia ja uudenlaisia käytäntöjä syrjinnän sekä muun henkisen väkivallan vähentämiseksi työelämästä. Otetaan työhön mukaan tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja perhejärjestöjä.
  • Teetetään selvitys alustatyön sukupuolittuneista vaikutuksista Suomessa alustatyötä tekevien risteävät erot huomioiden.
  • Maahan muuttaneiden naisten kotoutumisesta ja koulutuksesta sekä pääsystä työmarkkinoille pidetään huolta. Työmarkkinoille pääsyn esteitä puretaan ja koulutustarpeita tarkastellaan osana kotoutumisprosessia.
    • Kotoutumislainsäädäntö uudistetaan niin, että laki huomioi poikkileikkaavasti tasa- arvokysymykset.
    • Kotoutumispalveluissa tarjotaan tasa-arvotietoa itsestään selvänä osana kotoutumisprosessia.
  • Vammaisten naisten työelämään liittyvien kysymysten tiedon tarpeita kartoitetaan. Varataan resurssit vammaisen naisen euron selvittämiseksi.
  • Naisten asiantuntijuus otetaan konkreettisesti osaksi talouspoliittista valmistelua. Naiset toimivat talouspolitiikan asiantuntijoina ja johtajina.

Naiset politiikassa

  • Poliittisten huippuvirkojen sukupuoliperustaista segregaatiota puretaan aktiivisesti.
  • Kuntapolitiikkaan osallistuvien lastenhoidonkorvaus tehdään verovapaaksi uudistamalla tuloverolain 3 osa 4 luku 70§. Taloudellisia esteitä politiikkaan osallistumiseksi puretaan.
  • Julkisissa luottamustehtävissä toimivien kokouspalkkiot eivät saisi pienentää vanhempainpäivärahaa.
  • Eduskunnassa toimeenpannaan eduskunnan tasa-arvoneuvoston seurannan pohjalta tasa- arvo-ohjelma.
    • Eduskunnan toimintaa tasa-arvoisena työpaikkana tuetaan.
    • Kansanedustajille turvataan lapsen hoito esimerkiksi tärkeiden äänestyksien ajaksi.
  • Maalittaminen kriminalisoidaan.
  • Sosiaalisen median alustojen vastuuta lisätään sukupuolistuneen vihapuheen ja häirinnän kitkemiseksi.
  • Poliittisesti aktiivisten naisten kohtaaman vihapuheen tutkimukseen kohdistetaan lisää resursseja.

Perhe-elämä ja sosiaaliturva

  • Isien perhevapaiden käyttöä seurataan ja tuetaan osana perhevapaauudistuksen toimeenpanoa. Perhevapaauudistuksen vaikutuksia äitien työmarkkina-asemaan seurataan.
  • Lapsiperheköyhyyttä ratkaistaan parantamalla yhden vanhemman perheiden sosiaaliturvaa. Suurin osa yhden vanhemman perheistä on perheitä, joissa lasten pääasiallinen huoltaja on yksinhuoltajaäiti.
  • Asumistuki uudistetaan huomioimaan lapsen kaikki vanhemmat vuoroasumistilanteissa.
  • Työ- ja elinkeinoministeriön alle perustetaan työelämän ja perheen yhdistämistä sekä työelämän perheystävällisyyttä kehittävä työryhmä, jossa on nais- ja perhejärjestöjen edustus.
  • Sosiaaliturvauudistuksella edistetään tasa-arvoa. Sosiaaliturvakomitean työhön tuodaan keskeiseksi osaksi uudistuksen tasa-arvovaikutusten arviointi.
  • Lisätään sukupuolivaikutukset osaksi perusturvan riittävyyden arviointia (laki kansaneläkeindeksistä 4 a §).
  • Uudistetaan Suomen aborttilainsäädäntö, jotta raskauden keskeyttäminen täyteen kahteentoista raskausviikkoon saakka on raskaana olevan henkilön päätettävissä. Luovutaan kahden lääkärinlausunnon vaatimuksesta.
  • Sterilisaation saamista helpotetaan alle 30-vuotiaana ja ohjeistetaan kuntia luopumaan puolison luvan kysymisestä sterilisaatiokysymyksessä.
  • Hedelmöityshoitojen resursseja julkisessa terveydenhuollossa lisätään niin, että hoidot ovat saavutettavissa alueellisesti yhdenvertaisella tavalla.

Naisiin kohdistuva väkivalta

  • Ohjataan riittävät resurssit naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäiseviin palveluihin sekä jälkipalveluihin.
    • Koko palvelupolun esteettömyys ja saavutettavuus taataan.
    • Kehitetään tuetun asumisen mahdollisuuksia turvakotijakson jälkeen.
    • Lisätään tukiasuntoja ympäri Suomen.
  • Lähisuhdeväkivallan sovittelu rajataan lainsäädännöllä sovitteluprosessien ulkopuolelle.
  • Kehitetään turvakotiverkostoa, jotta turvakodit ovat maantieteellisesti yhdenvertaisesti saavutettavissa kaikkialta ympäri Suomen.
    • Huomioidaan haavoittuvien ryhmien mahdollisuus päästä turvakotipalveluiden piiriin.
    • Ohjataan rahoitusta ja kehitetään turvakoteja, jotka on suunnattu ainoastaan perheellisille naisille ja heidän lapsilleen erityisryhmänä.
    • Lisätään turvakotien esteettömyyttä ja varataan resurssit turvakotien esteettömäksi tekemiseksi.
  • Naisiin kohdistuvan teknologiavälitteisen väkivallan erityispiirteet tunnistetaan.
    • Koulutetaan väkivallan uhrien kanssa toimivia tahoja, kuten poliisia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.
    • Verkkoväkivaltaa kokeneille suunnattujen palveluiden tuottajien resurssit taataan jatkuvuuden varmistamiseksi.
    • Teknologiavälitteiseen väkivaltaan puuttumiseksi poliisille taataan riittävät resurssit, jotta jo olemassa olevan lainsäädännön vaatimukset tutkinnasta toteutuvat.
  • Istanbulin sopimuksen mukaiset rangaistuksen koventamisperusteet sisällytetään rikoslakiin.
  • Oikeusprosessien sujuvuuteen sekä psykologiseen ulottuvuuteen kiinnitetään erityistä huomiota lähi- ja parisuhdeväkivaltatilanteissa sekä teknologiavälitteisen väkivallan ja vainoamisen konteksteissa. Sujuvuus taataan ja prosessin uudelleentraumatisoivuutta puretaan esimerkiksi lisäämällä viranomaisten ymmärrystä väkivallan seurauksien vaikutuksista uhrien elämään
  • Rikoslain kokonaisuudistus toimeenpannaan kokonaisvaltaisesti kouluttamalla poliisit, syyttäjät, tuomarit ja muut lain toimeenpanosta vastuussa olevat tahot uuden lainsäädännön erityispiirteisiin.
  • Lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö uudistetaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen kannalta kestävällä tavalla. Uudistettu lainsäädäntö toimeenpannaan riittävin resurssein ja lähestymiskieltojen noudattamisen valvontaa tehostetaan.
  • Seksinosto kriminalisoidaan pohjoismaisen mallin mukaisesti.
  • Psykoterapiakoulutukseen avataan polkuja moninaisemmalle joukolle ihmisiä. Terapeuttien sekä sote-henkilöstön traumaosaamista vahvistetaan.
  • Poistetaan vammaisuus salassa pidettävänä tietona poliisin rekisteristä, jotta vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä saadaan tietoa.

Naiset kriiseissä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

  • Varaudutaan koronakriisin pitkäaikaisvaikutuksiin sekä tuleviin pandemioihin.
    • Huomioidaan sukupuolinäkökulma koronakriisin jälkeisessä jälleenrakennuksessa.
    • Puretaan koronapandemian aiheuttama hoitovelka sukupuolitietoisella tavalla.
  • Naisten osallisuuteen kansainvälisissä ja kansallisissa ilmastokokouksissa kiinnitetään erityistä huomiota. Naisjärjestöille on jyvitetty paikka kansainvälisissä ja kansallisissa ilmastokokousdelegaatioissa.
  • Siirrytään kohti asepalveluksen tasa-arvoisempaa mallia.
    • Puolustusvoimissa ilmi tulleeseen laajaan häirintään ja naisvihamieliseen kulttuuriin puututaan.
    • Otetaan seksuaalisen häirinnän vähentäminen osaksi puolustusvoimien tavoitteita.
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kärkenä on tyttöjen ja naisten oikeuksien turvaaminen ja edistäminen. Suomi sitoutuu sukupuolten tasa-arvoa edistävään ulkopolitiikkaan.
  • Ulkopolitiikka huomioi ilmastokriisin sukupuolittuneet vaikutukset globaalissa etelässä.
  • Edistetään YK:n 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanoa sekä alueellista 1325-toimintaohjelmaa Ukrainan tilanteeseen vastaamiseksi.
  • Naisten osallisuus ja asiantuntijuuden hyödyntäminen rauhanneuvotteluissa ja -prosesseissa taataan. Tie kestävään rauhansopimukseen kulkee kaikkien ryhmien rauhanprosessiin osallistumisen kautta.
  • Vahvistetaan Suomen 1325-verkoston toimintaa turvaamalla sen riittävä resursointi.

Ikääntyneet

Tarve tasa-arvotyölle ei pääty, kun nainen siirtyy eläkkeelle. Ikääntyneiden naisten elämissä tasa-arvotyötä on tehtävänä esimerkiksi eläkkeiden, omaishoitajien paremman yhteiskunnallisen aseman sekä väkivallan ehkäisemisen parissa. Vaadimme, että:

  • Toteutetaan kokonaisvaltainen eläkkeiden tasa-arvoon liittyvä toimenpideohjelma. Etsitään ja toimeenpannaan konkreettisia ratkaisuja naisten eläkeköyhyyteen. Kansan- ja takuueläkettä nostetaan ylimääräisellä indeksikorotuksella.
  • Omaishoidon tukea korotetaan.
  • Turvataan omaishoitajien palvelut ja selvitetään omaishoitajien oikeutta palkalliseen omaishoitovapaaseen.
  • Kuntalain 82§ päivitetään koskemaan myös omaishoitajia.
  • Toteutetaan laaja selvitys, jonka pohjalta luodaan toimenpideohjelma ikääntyneisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen erityiskysymyksistä.