Artikkelin sitaatit ovat miesten kyselytutkimukseen kirjoittamia avovastauksia.
Tiivistelmä tutkimustuloksista
Tutkimus osoittaa, että valtaosa miehistä vastustaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kokee vastuuta väkivallan lopettamisesta.
Tästä huolimatta aivan liian moni ajattelee, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan ja esittää erilaisia oikeutuksia väkivallalle. Myös yleisesti tasa-arvoon vihamielisesti suhtautuminen oli huolestuttavan yleistä.
Läpi tutkimuksen on nähtävissä, että miehet ovat hyvin moninainen ja asenteiltaan osin ristiriitainen joukko. Myös tutkimuksen avovastaukset osoittavat miesten asenteiden ja näkemysten vaihtelevan laidasta laitaan.
Tässä tutkimusartikkelissa käsitellään tutkimuksen päälöydöksiä tulosten suurimpien trendien perusteella, eikä sen ole tarkoitus olla tyhjentävä analyysi laajan tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen tuloksiin ja ikäjakaumiin pääset tutustumaan alta löytyvästä raportista. Laajempi, aineistoa syvällisemmin käsittelevä tutkimusraportti julkaistaan vuoden 2025 aikana.
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry teetti kesällä 2024 miehille suunnatun kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää miesten asenteita naisiin kohdistuvaa väkivaltaan ja tasa-arvoon liittyen. Tutkimus toteutettiin osana Suomen kansallisen Väkivaltaobservatorion Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa.
Tutkimuskohde rajattiin Suomessa asuviin 18-79-vuotiaisiin miehiin. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin Suomessa tiettävästi tehty, vaan sukupuolittunutta väkivaltaa käsittelevä tutkimus on aiemmin keskittynyt ennen kaikkea sen yleisimpien kokijoiden – naisten – kokemuksiin. Tällä kyselytutkimuksella haluttiin kääntää katse asenteisiin väkivallan takana ja miesten väkivaltakulttuuriin, josta kärsivät kaikki – myös miehet.
Kyselytutkimuksen toteutti Dagmar Oy NYTKIS ry:n toimeksiannosta. Kyselytutkimus toteutettiin Bilendi-onlinepaneelin kautta satunnaisotannalla. Online-paneelin näyte on muodostettu kutsumalla paneelista vastaajiksi tutkimuksen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, kunnes vastaajia on riittävä määrä. Näyte on painotettu Tilastokeskuksen tietojen mukaan vastaamaan Suomen miespuolista väestöä.
Tutkimustulokset voi yleistää tämän tutkimuksen vastaajamäärällä väestöön siten, että virhemarginaali on maksimissaan +- 3,2 %.
Tutkimus on rahoitettu Euroopan Unionin tuella.
Satunnaisotannalla tehtyyn internet-kyselyyn vastasi 1058 Suomessa asuvaa miestä eri alueilta, ikäryhmistä ja sosioekonomisista taustoista. Tutkimuksen toteuttanut Dagmar Oy varmisti, että tutkimuksen otos on riittävän kattava siihen, että tulokset voidaan yleistää Suomen miesväestöön. Näyte on painotettu vastaamaan Suomen miespuolista väestöä Tilastokeskuksen tietojen mukaisesti. Jokaisessa ikäryhmässä vastaajamäärä on 110-227 miestä, mikä on riittävä määrä yleistysten tekemiseen.
Tutkimuksessa selvitettiin miesten taustamuuttujat ja niiden vaikutus asenteisiin mahdollisimman tarkasti. Taustamuuttujista ylivoimaisesti eniten miesten asenteisiin vaikutti ikä.
Myös miesten mahdollista vähemmistöstatuksen vaikutusta asenteisiin selvitettiin. Vähemmistöön kuuluvien vastaajien määrä jäi kuitenkin otoksessa niin pieneksi, ettei yleistettäviä päätelmiä ole mahdollista tehdä.
Tutkimuksessa miehille esitettiin useita väittämiä liittyen väkivaltaan ja tasa-arvoon. Väittämät esitettiin satunnaisessa järjestyksessä yksi kerrallaan, jotta asenteet tulisivat mahdollisimman aidosti esiin. Tutkimuksen avovastausosiossa miehillä oli mahdollisuus kertoa vapaasti ajatuksiaan siitä, kuinka naisiin kohdistuva väkivalta voitaisiin ratkaista, kenellä on vastuu väkivallan lopettamisesta ja mitä yksittäinen mies voi tehdä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Tarkat miehille esitetyt kysymykset ja väittämät löydät tämän artikkelin lopusta.
"Uskon että naiset saisivat vähemmän nokkaansa kun pitäisivät suunsa kiinni".
"[Vastuu väkivallan lopettamisesta on] Naisella itsellä, miksi hankkiutua
tilanteeseen, jossa väkivallan mahdollisuus on.
Miesten asenteet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan ovat huolestuttavia; joka neljäs 18-35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään. Kaikista miehistä näin ajattelee joka viides. Tämä käy ilmi Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n teettämästä kyselytutkimuksesta, joka teetettiin osana Väkivaltaobservatorion Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa. Tutkimuksen toteutti Dagmar Oy NYTKIS ry:n toimeksiannosta.
Huolestuttavista tutkimustuloksista huolimatta tunnelin päässä on valoa, sillä valtaosa miehistä tunnistaa vastuunsa väkivallan lopettamisesta. Tutkimustulokset kertovat, että miehet ovat erittäin moninainen joukko. Ei kaikki miehet – mutta liian moni. Väkivaltakulttuuri tappaa ja siitä kärsivät kaikki sukupuolet, myös miehet.
"Vastuu on ennen kaikkia miehillä. Jokaisen tulisi ottaa
enemmän vastuuta itsestään ja läheisistään."
[Yksittäinen mies voi] puuttua ajoissa häirintään ja huomauttaa
jo ”äijäporukassa”, kun joku puhuu halventavasti naisista,
että tuo ei ole ok.
18–35-vuotiaista miehistä joka neljäs (24-25 %) on sitä mieltä, että nainen voi ansaita tähän kohdistuvan väkivallan esimerkiksi tietynlaisella pukeutumisella, käytöksellä, tai ulkonäöllä. Kaikista miehistä väitteen kanssa samaa mieltä on keskimäärin hieman useampi kuin joka viides (21 %). (Kuvio 1)
Kuvio 1: Nuorimmat ikäryhmät korostuvat niiden miesten joukossa, jotka ajattelevat naisten voivan ansaita heihin kohdistuvan väkivallan. Sama korostuu vanhimmalla ikäryhmällä.
Huomionarvoista on myös se, että 65–79-vuotiaista miehistä yhtä suuri osa (24 %) ajattelee samoin. Tämä on siitäkin syystä huomionarvoista, että muiden väittämien osalta vanhin ikäryhmä suhtautuu kaikkein kielteisimmin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja väkivaltaan ylipäätään. Harvinaisinta tämä ajattelu oli 45–54-vuotiaiden miesten keskuudessa, joista 16 prosenttia oli sitä mieltä, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan pukeutumisella, ulkonäöllä tai käytöksellä.
Ylipäätään nuoret miehet suhtautuvat väkivallan oikeutukseen kaikista sallivimmin, ja erot ikäryhmien asenteiden välillä ovat pääosin merkittäviä. Esimerkiksi: 14 prosenttia kaikista miehistä on sitä mieltä, että joskus on välttämätöntä käyttää väkivaltaa tullakseen kunnioitetuksi. Sen sijaan nuorimmasta, 18–25-vuotiaiden miesten ikäryhmästä peräti 22 prosenttia on tätä mieltä. Vanhimmasta ikäryhmästä näin ajattelee vain 6 prosenttia miehistä. (Kuvio 2)
Kuvio 2: Nuorista miehistä 22 prosenttia on sitä mieltä, että joskus on välttämätöntä käyttää väkivaltaa tullakseen kunnioitetuksi. Erot muihin ikäryhmiin ovat suuria.
Kaiken kaikkiaan ikä osoittautui merkittävimmäksi yksittäiseksi asenteita määrittäväksi taustamuuttujaksi. Nuorten, alle 18–35-vuotiaiden miesten osalta tutkimustulokset ovat huolestuttavaa luettavaa; he ovat tutkimuksen valossa miesryhmänä, joka suhtautuu kaikkein myönteisimmin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Tämä korostuu tutkimuksen kaikilla osa-alueilla, niin väittämissä kuin avovastauksissakin.
"[Vastuu väkivallan lopettamisesta on] Naisilla itsellään, monet naiset hakeutuvat väkivaltaisiin suhteisiin, sillä heidän mies ihanteensa on se väkivaltainen, treenaava, erilainen mies."
"[Vastuu väkivallan lopettamisesta on] naisilla itsellään, ei pidä hillua puolialasti. Eikä vetää perskännejä ja lähteä yksin liikenteeseen."
Myös avovastauksissa1 esiin nousi huolestuttavan paljon naisten syyllistämistä heihin kohdistuvasta väkivallasta sekä ilmiön vähättelyä ylipäätään. Määrällisesti naisia syyllistäviä tai ilmiötä vähätteleviä avovastauksia kirjoitettiin useita kymmeniä. Esimerkiksi kattavasta tutkimuksellisista ja tilastollisista näytöistä huolimatta osa vastaajista katsoi miesten kokevan enemmän väkivaltaa naisten taholta, kuin naiset miesten.
"Kyllä suomessa naiset käy useammin miesten päälle kuin miehet naisten."
”[Yksittäinen mies voi tehdä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi]
aika vähän, koska yleensä nainen altistaa itse itsensä väkivallalle,
joka hyväksymällä sen tai jopa provosoimalla siihen.”
Monissa avovastauksissa esitettiin näkemys siitä, että vastuu naisiin kohdistuvasta väkivallasta on ”naisilla itsellään”. Myös naisten käytökseen, esimerkiksi alkoholin käyttöön, liian paljastavaan pukeutumiseen tai yksin liikkumiseen viitattiin väkivallan aiheuttajina. Naisten alkoholin käytön viitattiin aiheuttavan jopa naisten henkeä uhkaavaa väkivaltaa.
“Naisten alkoholin käyttö aiheuttaa usein riidan
ja siinä saattaa lähteä helposti henkiriepu.”
Osassa naisia syyllistävissä avovastauksissa miehet korostavat henkisen väkivallan vakavuutta, jota heidän näkemyksensä mukaan etenkin naiset käyttävät parisuhteissaan. Nämä miehet ajattelevat, että naisten käyttämä henkinen väkivalta ei jätä miehille ikään kuin muuta vaihtoehtoa, kuin turvautua fyysiseen väkivaltaan. Eräs vastaaja myös ilmaisee, että jos naiset lopettavat henkisen väkivallan käyttämisen, miehet eivät käytä fyysistä väkivaltaa.
"Jos naiset lopettavat henkisen väkivallan miehiä
kohtaan ei miehet käytä fyysistä väkivaltaa."
Miehet myös katsovat naisten ”valitsevan” väkivaltaisia parisuhteita. Myös väkivaltaiseen suhteeseen jääminen nähdään joissain vastauksissa omana valintana. Toisaalta eräs vastaaja kertoo saman koskevan myös miehiä.
"Usein myös naisilla (ja samoin miehilläkin) itsellään on
peiliin katsomisen paikka, jos he jäävät parisuhteeseen,
jossa kokevat fyysistä tai henkistä väkivaltaa."
Joissain avovastauksissa perinteisiin sukupuolirooleihin paluu nähdään ratkaisuna naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Useammassa vastauksessa feminismin ja tasa-arvon nähtiin myös menneen liian pitkälle. Eräs mies esimerkiksi on sitä mieltä, että tämä voi ajaa miehen käyttämään väkivaltaa ”pelkän turhautumisen vuoksi”.
"- - Jos naiset ottaisivat enemmän heille luontaisia rooleja vähenisi väkivaltakin
huomattavasti. Naiset käyttävät ns naiskorttia silloin kun siitä hyötyä heille
ja tasa-arvokorttia vastaavasti eli mies lähes aina altavastaajana
mikä voi johtaa väkivaltaan pelkän turhautumisen vuoksi."
"Väkivallan tekijöillä on vastuu teoistaan, ei kenelläkään muulla."
Tutkimus osoittaa myös sen, että valtaosa miehistä suhtautuu naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sen vaatimalla vakavuudella. 90 prosenttia miehistä on sitä mieltä, että naisiin kohdistuva väkivalta on aina väärin. Kaikista miehistä ehdoton enemmistö on samaa mieltä väitteen kanssa, mutta myös tämän väittämän osalta samanmielisyys on harvinaisinta kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä. Kun 55–79-vuotiaista 95 prosenttia on samaa mieltä väitteen kanssa, alle 35-vuotiaista samaa mieltä olevien osuus on 86 prosenttia. (Kuvio 3.)
"[Vastuu väkivallan lopettamisesta on] Miehillä. Tämä ongelma on aika
syvällä kulttuurissa, jossa mies ei puhu tai itke vaan juo ja lyö."
Kuvio 3: Miehet ovat melko yksimielisiä siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta on aina väärin. Eniten väitteen kanssa samaa mieltä ovat yli 55-vuotiaat (95 %), vähiten alle 35-vuotiaat (86 %).
84 prosenttia miehistä on vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että miesten tulisi ottaa suurempi vastuu naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. Myös tämän väittämän kohdalla ikäryhmä korostuu – kun yli 55-vuotiaista 92 prosenttia on vähintään jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa, nuorimmasta ikäryhmästä näin ajattelee hieman harvempi kuin kolme neljästä (74 %). (Kuvio 4.)
Kuvio 4: Erot ikäryhmien näkemysten välillä ovat suuria sen suhteen, tulisiko miesten ottaa suurempi vastuu naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta.
78 prosenttia miehistä on sitä mieltä, että miesten pitäisi puuttua nykyistä enemmän loukkaavaan ja esineellistävään puheeseen naisista. Myös tämän väittämän kanssa vanhemmat ikäryhmät ovat useammin samaa mieltä, kuin nuoremmat: 88 prosenttia yli 65-vuotiaista miehistä ajattelee näin, kun taas alle 44-vuotiaista osuus on 70 prosentin luokkaa. (Kuvio 5.)
Kuvio 5: Näkemykset eri ikäryhmien välillä vaihtelivat suuresti sen suhteen, tulisiko miesten puuttua enemmän loukkaavaan tai esineellistävään puheeseen naisista.
Myös kyselyyn tulleissa avovastauksissa nousee esiin, että monet miehet kokevat ikään kuin kollektiivista vastuuta naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. Miesten vastuunkannon peräänkuuluttaminen onkin kaikkein yleisin yksittäinen avovastaus.
"Miesten täytyy ottaa tästä asiasta pääasiallinen vastuu niin esikuvien,
kasvatuksen kuin muutoksen osalta. Kaikki tarvitaan muutoksen
tekemiseen mutta tekijän on kannettava vastuu. Ongelma on niin sukupuolittunut,
että on täysin selvää kenen vastuulla asia on myös ratkaista."
Suomalaiset miehet ovat moninainen joukko, joista suurin osa vastustaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja tunnistaa vastuunsa sen lopettamisessa. Samaan aikaan osa miehistä syyllistää naisia avoimesti heihin kohdistuvasta väkivallasta ja esittää erilaisia oikeutuksia väkivallalle.
Tutkimuksen perusteella on selvää, että ikä vaikuttaa asenteisiin huomattavasti – erityisesti nuoret miehet suhtautuvat naisiin kohdistuvaan väkivaltaan huolestuttavan myönteisesti. On kuitenkin tärkeää huomata, että myös nuorten miesten asenteissa on huomattavia eroja. Valtaosa myös nuorista miehistä vastustaa väkivaltaa, vaikka siihen myönteisesti suhtautuminen onkin muita ikäryhmiä yleisempää.
Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa tärkeä aihe yhteiskunnalliseen keskusteluun, ei syyllistää miehiä tai leimata heitä väkivaltaisiksi. Esimerkiksi avovastauksissa huomattavasti suurempi osa miehistä tiedostaa miesten vastuun väkivallan lopettamiseksi kuin esimerkiksi syyllisti naisia heihin kohdistuvasta väkivallasta.
Tutkimustulokset ovat kuitenkin monelta osin erittäin huolestuttavia. NYTKIS ja Suomen Väkivaltaobservatorio toivovat tutkimustulosten herättävän avointa, paljon tarvittua ja ihmishenkiä pelastavaa yhteiskunnallista keskustelua miesten vastuusta ja roolista naisiin kohdistuvan väkivallan ja väkivaltakulttuurin purkamisessa. Toivomme tulosten herättävän miehet pohtimaan, kuinka heistä jokainen voi omalta osaltaan olla varmistamassa, ettei enää yksikään ihminen kuolisi väkivaltakulttuurin vuoksi.
Tässä tutkimusartikkelissa käsitellään tutkimuksen päälöydöksiä tulosten suurimpien trendien perusteella, eikä sen ole tarkoitus olla tyhjentävä analyysi laajan tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen tuloksiin ja ikäjakaumiin pääset tutustumaan alta löytyvästä raportista. Laajempi, aineistoa syvällisemmin käsittelevä tutkimusraportti julkaistaan vuoden 2026 aikana.
Kyselytutkimuksessa miehille esitettiin taustamuuttujia kartoittaneiden kysymysten lisäksi seuraavat väittämät ja avoimet kysymykset. Väittämät esitettiin miehille satunnaisessa järjestyksessä yksitellen niin, ettei vastausta päässyt muuttamaan jälkikäteen. Näin asenteet pyrittiin saamaan selville mahdollisimman ”aitoina”.
Väittämät:
Artikkelin ja raportin on koonnut NYTKIS ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Katariina Haapea.
Haluatko tietää mitä tasa-arvotyön kentällä tapahtuu? Mitkä aiheet ovat tällä hetkellä vaikuttamistyömme keskiössä? Tilaa NYTKSin uutiskirje ja pysy kärryillä tapahtumista! Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.
Mediatiedustelut
Kia Löfberg
Viestintäasiantuntija
kia.lofberg@nytkis.org
puh. +358 40 550 1214
© NYTKIS ry
