Aluevaalit käydään Suomessa toista kertaa huhtikuussa 2025, kun 21:lle hyvinvointialueelle valitaan aluevaltuutetut. Aluevaltuustot päättävät alueiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen järjestämisestä. Valtuustot käyttävät merkittävää valtaa sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.  

Palvelut 

Peruspalveluiden järjestäminen on hyvinvointialueiden toiminnan ytimessä. Palveluista päättäessään valtuustot käyttävät merkittävää budjettivaltaa. Tasa-arvon toteutuminen ja edistäminen tulee olla palveluita järjestettäessä läpileikkaava periaate. 

Väkivalta 

Suomi on naisille EU:n toiseksi vaarallisin maa. Jopa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista tytöistä ja naisista on kokenut Suomessa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan lähes puolet 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä on kohdannut häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja häirintää. Vuonna 2023 ilmestyneen tutkimuksen mukaan 9/10 naisesta on kohdannut elämänsä aikana seksuaalista häirintää. 

Tavoitteemme: 

• Jokaisella alueella tulee olla matalan kynnyksen palveluita lähisuhdeväkivaltaa ja muuta väkivaltaa kohtaaville tai kohdanneille naisille.  

• Avun hakemisen tulee olla helppoa, selkeää ja alueellisesti yhdenvertaista.  

• Palveluita järjestettäessä tulee huomioida alueelliset erityispiirteet ja monialaista yhteistyötä väkivallan vastaisessa työssä tulee jouhevoittaa. 

• SERI-keskusten työn jatkuvuuteen tulee sitoutua ja sitä tulee kehittää. 

• Hyvinvointialueiden on oltava aloitteellisia varmistamaan alueelleen rahoitusta esteettömiin turvakotipaikkoihin. 

Mielenterveys 

THL:n 2023 toteuttaman kouluterveyskyselyn tulokset kertovat hälyttävää tarinaa lasten ja nuorten sekä erityisesti tyttöjen mielenterveyden kriisistä eikä se ole helpottanut edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna. Kyselyssä noin kolmannes tytöistä kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta. Ahdistuneisuus on lisääntynyt aiemmasta kyselystä erityisesti 8. ja 9. -luokkalaisilla tytöillä. Lisäksi kolmannes tytöistä raportoi yli kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua. Kolmannes tytöistä kertoi kyselyssä kohdanneensa häirintää. 

Tavoitteemme: 

• Mielenterveyden palveluiden saatavuus tulee taata ympäri Suomen.  

• Hoitojonojen purkamiseen tulee osoittaa riittävät resurssit.  

• Mielenterveysapua tulee olla helposti saatavilla lapsuudesta vanhuuteen saakka.  

• Nuorten tyttöjen ja naisten mielenterveyden kriisiin on puututtava varhain. Koulujen ja oppilaitosten mielenterveysavun saatavuus on turvattava.  

• Häirinnän ja mielenterveyden haasteiden yhteyksistä on tuotettava lisää tutkimustietoa.  

• Mielenterveyden haasteiden kokonaisvaltaiseen tukeen tulee olla saatavilla apua monipuolisesti matalan kynnyksen keskusteluavusta pidempikestoiseen terapiaan ja lääkkeelliseen kuntoutukseen.  

Gynekologipalvelut 

Gynekologinen osaaminen on jakautunut epätasaisesti ympäri Suomen. Gynekologin vastaanotolle pääseminen julkisen terveydenhuollon kautta on monen välivaiheen takana, eikä terveyskeskuksissa ole tarjolla gynekologin palveluita. Kärsimystä ja kipua aiheuttavat sairaudet kuten vulvodynia, endometrioosi tai munasarjojen monirakkulaisuus (PCOS) ovat rajusti alidiagnosoituja ja -tunnettuja perusterveydenhuollossa. Pitkät polut oikeaan diagnoosiin ja hoitoon aiheuttavat turhaa kipua ja huolta. 

Tavoitteemme: 

• Gynekologipalveluita tulee olla saatavilla taloudellisesti saavutettavasti ympäri Suomen. 

• Gynekologisten asioiden osaamista terveys- tai hyvinvointikeskuksissa tulee vahvistaa ja hoitopolkujen sujuvuutta aktiivisesti kehittää. 

• Gynekologisten vaivoihin liittyvää stigmaa tulee terveydenhuollossa aktiivisesti pyrkiä hälventämään. 

• Matalan kynnyksen pääsy seksuaalineuvojalle tai tarveharkintainen pääsy seksuaaliterapiaan tulee olla osa terveyskeskuksen keinovalikoimaa. 

• Eri elämänvaiheisiin ja esimerkiksi vaihdevuosiin liittyvää gynekologista apua on helposti saatavilla. 

Neuvolat 

Neuvoloita pidetään yhtenä Suomen terveydenhuollon hienoimpina keksintöinä ja niiden rooli esimerkiksi lapsikuolleisuuden vähenemisessä historiallisesti on kiistaton. Neuvolainstituutiota pidetään myös yhtenä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja naisten oikeuksien toteutumisen menestystarinana. 

Tavoitteemme: 

• Neuvolapalveluiden tulee olla saavutettavissa perheellistyville tai sitä suunnitteleville ympäri Suomen. 

• Neuvolan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -osaamista tulee kehittää niin, että kaikkien tai molempien vanhempien rooli ennen raskautta, raskauden aikana ja sen jälkeen tukee tasa-arvoisempaa vanhemmuutta. 

• Neuvolan tulee tukea tasa-arvoisen vanhemmuuden ja tasavertaisen hoivavastuun kehittymistä jo ennen lapsen syntymää.  

• Neuvolapalveluissa tulee huomioida perheiden moninaisuus ja palveluita tulee kehittää myös esimerkiksi yksin lasta suunnittelevien tai useamman vanhemman perheiden näkökulmista.  

• Neuvolapalveluista tulee olla sujuva ohjaus esimerkiksi mielenterveys-, seksuaalineuvonta-, sosiaali- ja väkivaltapalveluihin. Monialaista yhteistyötä tulee edelleen kehittää. 

• Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisiä neuvolapalveluita ja kohtaamistyötä tulee vahvistaa. 

• Neuvolapalveluissa huolehditaan kokonaisvaltaisesti myös synnyttäneiden terveydestä. Synnyttäneille tarjotaan myös ehkäisyneuvontaa neuvolassa. 

• Ehkäisyneuvontaa on saatavilla monipuolisesti ja matalalla kynnyksellä kaikissa neuvolapalveluissa.  

• Synnytyksen jälkeisen fysioterapiapalveluiden saatavuus turvattava kaikilla alueilla. 

Saavutettavuus 

Suomen väestö ikääntyy ja erityisesti maakunnissa palveluiden saavutettavuus niin maantieteellisesti kuin digitaalisestikin on tulevaisuudessa ratkaiseva kysymys sote-palveluita järjestettäessä. 

Tavoitteemme:

• Palvelut tulee olla saavutettavissa myös muutoin kuin digitaalisesti 

• Digiosallisuutta tulee vahvistaa ja varmistaa, että myös ikääntyneet pysyvät mukana digitaalistuvissa palveluissa. 

• Tietoa saatavilla olevista palveluista tulee jakaa monikanavaisesti niin, että se saavuttaa myös ei digitaalisissa ympäristöissä toimivat ihmiset.  

Työelämä  

Pandemia on nostanut esiin jo pidempään kyteneen työhyvinvointikriisin naisenemmistöisillä sosiaali- ja terveysaloilla. Hyvinvointivaltuustojen työpöydälle tulevat kysymykset sote-palveluiden ja pelastusalan työntekijöiden työhyvinvoinnista sekä vastuullisena työnantajana toimimisesta. Kuluneina vuosina on raportoitu huolestuttavia tuloksia hoitajien työssäjaksamisesta sekä naisten kohtaamasta häirinnästä pelastusalalla.  

Terveyden- ja hyvinvointialojen liitto Tehy raportoi 2021 tekemässään tutkimuksessa, että jopa 90% hoitajista on harkinnut alanvaihtoa. Yle julkaisi vuonna 2021 selvityksensä, jossa kävi ilmi, että pelastusalalla ja ensihoidossa työskentelevät naiset kohtaavat usein häirintää työyhteisön sisällä. Lisäksi alalta raportoitiin häirinnän sallivasta työkulttuurista. 

Tavoitteemme: 

• Hyvinvointialueiden tulee toimia vastuullisina työnantajina ja tasa-arvon tulee olla kiinteä osa työnantajapolitiikkaa. 

• Työhyvinvointikriisiin sote-aloilla tulee puuttua ja sen ratkaisemiseen tulee osoittaa riittävät resurssit. 

• Häirintään puuttumiseen, raportointiin ja valvontaan tulee kehittää toimivat prosessit ja häirintään tulee olla työpaikoilla nollatoleranssi. Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla selkeä keinovalikoima häirintään puuttumiseksi. 

• Hyvinvointialueet toimivat vastuullisina työnantajina palkkatasa-arvon edistäjinä mm. kehittämällä palkka-avoimuutta ja anonyymiä rekrytointia. 

• Esihenkilöiltä velvoitetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamista ja näistä kysymyksistä järjestetään säännöllisesti koulutusta. 

Rakenteet  

Hyvinvointialueilla on lainsäädännöllinen velvollisuus edistää toiminnallaan tasa-arvoa. Ensimmäisten toiminavuosien aikana tasa-arvoa edistävät rakenteet ovat vielä paikoin puutteellisia. Hyvinvointialueiden ensimmäisissä strategioissa enemmistöstä puuttui tasa-arvo tekstitasolla kokonaan ja tasa-arvosuunnitelmat puuttuivat verkkosisällöistä lähes kaikkialta. 

Tavoitteemme:  

• Sukupuolten tasa-arvo läpi leikkaa hyvinvointialuestrategioita. 

• Jokaisella alueella laaditaan velvoittava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jota seurataan, kehitetään ja, josta raportoidaan säännöllisesti.  

• Päätöksenteossa toteutetaan systemaattisesti sukupuolivaikutusten arviointia ja sukupuolitietoista budjetointia.  

• Erityisesti kiinnitetään huomiota alueiden hallinnon alaisuudessa toimivien alojen sukupuolittuneisuuteen ja sukupuolivaikutuksiin näistä aloista päätettäessä.  

• Aluevaltuustoiden edustavuudessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon toteutuminen esimerkiksi puheenjohtajia ja muita johtavia luottamushenkilöitä valittaessa. 

• Hyvinvointialueiden toimintaa kehitetään niin, että kaikkien osallistuminen päätöksentekoon alueiden toiminnassa mahdollistuu tulevaisuudessa ja esimerkiksi naisten asettuminen ehdolle hyvinvointialuevaaleissa ei vaarannu vaalihäirinnän vuoksi. 

• Tasa-arvotyötä tekevien järjestöjen rahoitus on turvattava osana hyvinvointialueiden toimintaa.