Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/27993/2024
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry
Katso lausunto lausuntopalvelusta.
1. Johdanto
1.1 Toimeenpanosuunnitelman valmistelu ja lähtökohdat
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida Istanbulin sopimuksen toimeenpano-ohjelman luonnosta. On erittäin tärkeää, että toimintaohjelman valmistelu on tehty huomioiden muut keskeiset toimintaohjelmat, sopimukset, selvitykset, EU-direktiivit sekä muut hallituksen työtä ohjaavat dokumentit. NAPE-toimikunnan alkuvuodesta 2025 järjestämät, toimeenpano-ohjelman valmistelua tukevat ja työpajat olivat myös hyvä tapa osallistaa erilaisia alan toimijoita (erit. järjestöt, tutkijat) toimeenpanosuunnitelman valmisteluun.
Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava yhteiskunnallinen ongelma, jonka ratkaiseminen vaatii määrätietoista työtä, riittävää resursointia ja toimivia koordinaatiorakenteita erilaisten toimijoiden välillä. Istanbulin sopimus antaakin erinomaiset eväät ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvovan GREVIOn suositukset toimivat tärkeinä suunnannäyttäjinä sukupuolistuneen väkivallan vähentämiseksi ja lopettamiseksi.
NYTKIS esittääkin huolensa siitä, että toimintasuunnitelman toteuttamiselle ei ole osoitettu erillistä määrärahaa ja koordinaatiorakenteet jäävät jokseenkin epäselviksi. Luonnoksen mukaan toimintasuunnitelman toteuttaminen on tarkoitus rahoittaa eri hallinnonalojen olemassa olevista resursseista. Lähestymistapa ei vastaa GREVIOn vuonna 2019 Suomelle antamiin suosituksiin, joissa Suomelta edellytettiin johdonmukaisempaa ja paremmin resursoitua lähestymistapaa sopimuksen täytäntöönpanoon. Tämänhetkinen poliittisen päätöksenteon suunta on kuitenkin päinvastainen, sillä järjestöjen ja hyvinvointialueiden rahoitusta vähennetään jatkuvasti ja tukitoiminta väkivallan osapuolille on tehty paikoin mahdottomaksi.
NYTKIS peräänkuuluttaa Suomea vastaamaan toimeenpanosuunnitelmassa GREVIOn suosituksiin ja varmistamaan toimintaohjelman toteuttamiselle tarvittavat resurssit. Erityisesti väkivaltatyötä tekevien palveluntarjoajajärjestöjen toimintaedellytykset on varmistettava.
1.2 Toimeenpanosuunnitelman rakenne
Toimenpidesuunnitelman rakenne on otsikkotasolla selkeä.
NYTKIS pitää tärkeänä sitä, että toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattuna selkeästi ja mahdollisimman konkreettisesti se, kuinka kirjatut toimenpiteet on tarkoitus saavuttaa ja kuinka toimenpiteiden vaikutuksia tullaan arvioimaan. Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta jää myös epäselväksi, millä tavoin yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa tullaan käytännön tasolla toteuttamaan.
Olisi myös syytä kirjata, kuinka käytännön toimeenpano organisaatioittain toimeenpanosuunnitelman voimassaolon aikana tullaan toteuttamaan. Tällä hetkellä luonnoksessa on määritelty käytännön toimeenpano ainoastaan harvojen vastuutahojen ja toimenpiteiden kohdalla.
1.3 Toimeenpanosuunnitelman toteutuksen koordinointi ja seuranta
On ensisijaisen tärkeää varata toimeenpanosuunnitelman toteutukseen sekä sen koordinointiin ja seurantaan riittävät resurssit. NYTKIS esittää huolensa siitä, että toimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden toteutukselle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta, vaan toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa eri hallinnonalojen määrärahakehysten puitteissa. Myös tarkemmat toimeenpanosuunnitelman toteutuksen koordinoinnin ja seurannan keinot olisi syytä määritellä toimeenpanosuunnitelmassa.
Toimeenpanosuunnitelmassa mainitaan järjestöt hyvinä julkisten toimijoiden kumppaneina toimeenpanosuunnitelman toteuttamisessa. On tärkeää, että järjestöjen merkittävä rooli väkivallan vastaisen työn tekijöinä tunnistetaan ja järjestöt nähdään tärkeinä kumppaneina. Tällä hetkellä kuitenkin toimeenpanosuunnitelma kaipaa lisää konkretiaa siitä, kuinka käytännössä yhteistyö ja ”kumppanuus” toteutetaan. Järjestöt on tärkeää pitää mukana kaikissa toimeenpanon vaiheissa, myös vaikutustenarvioinnissa ja vaikuttavuuden seurannassa. Tätä on korostanut myös GREVIO. NYTKIS pitää tärkeänä, että toimeenpanosuunnitelmassa esitetään, kuinka tämä yhteistyö toteutetaan käytännössä (mm. rahoitus, osallistumisen muodot ja vastuutahot).
Samalla kun yhteistyö järjestökentän kanssa nähdään tärkeänä, on tärkeää varmistaa järjestöjen tekemälle työlle riittävä rahoitus. Viimeaikaiset leikkaukset järjestöjen rahoitukseen eivät tue Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa, vaan heikentävät Suomen mahdollisuuksia vähentää ja lopettaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaväkivalta. Leikkaukset ovat jo heikentäneet monen väkivaltatyötä tekevän järjestön mahdollisuutta auttaa väkivallan uhreja. Väkivaltatyötä tekevien järjestöjen toimintakyvyn takaaminen on tärkeä osa Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa.
1.4 Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan esiintyvyys
On hyvä, että naisiin kohdistuvan väkivallan esiintyvyyttä on suunnitelmassa tarkasteltu intersektionaalisesta näkökulmasta ja erityisesti vammaisten, ikääntyneiden, maahan muuttaneiden, romanitaustaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien naisten kohdalla. Intersektionaalinen lähestymistapa sukupuolistuneeseen väkivaltaan on tärkeää pitää mukana kaikissa toimeenpanosuunnitelman vaiheissa, valmistelusta toteuttamiseen seurantaan.
Samalla NYTKIS huomauttaa, että suunnitelmassa voisi olla syytä tarkastella erilaisia sukupuolistuneen väkivallan muotoja tämänhetkistä enemmän ja tunnistaa nykyistä paremmin väkivallan moninaisuus. Samoin suunnitelmassa olisi tärkeää huomioida eri väkivallan muodoille erityisen alttiit ihmisryhmät, jotta toimenpiteet väkivallan lopettamiseksi voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti. Tietyistä väkivallan muodoista (esim. romanitaustaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta sekä sukuelinten silpomisesta) olisi myös syytä kerätä ajankohtaista tietoa osana toimeenpanosuunnitelman toteuttamista.
2. Tavoitteet ja toimenpiteet
Kuten yllä todettu, toimeenpanosuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen vaatii lisää konkretiaa ollakseen vaikuttavaa. Jokaisessa tavoitteessa ja toimenpiteessä tulisi olla määriteltynä selkeästi vastuulliset toimijat ja yhteistyötahot, kuinka vastuut jakautuvat, toteuttamisen aikataulu sekä seurantatapa. Lisäksi olisi myös syytä määritellä, kuinka kunkin toimenpiteen toteuttaminen rahoitetaan ja mitkä toimenpiteet vaativat toteutuakseen erillistä rahoitusta.
Ylipäätään toimenpiteiden muotoilu on paikoin hyvin laveaa. NYTKIS peräänkuuluttaa tärkeän ja Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaan kunnianhimoa ja määrätietoisuutta.
2.2 Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ennaltaehkäisy
Ennaltaehkäisevää työtä on toimeenpanosuunnitelmassa käsitelty kattavasti. Erityisen tärkeää on miesten roolin tunnistaminen väkivallan vastaisessa työssä sekä väkivallan ennaltaehkäisyssä.
Haitallisten asenteiden muuttaminen on keskeistä tasa-arvon edistämiseksi tehtävässä työssä, ja miehillä on tässä keskeinen rooli. Tietoisuuden lisääminen väkivallasta sukupuolistuneena ilmiönä on erityisen tärkeää aikana, jona tasa-arvon vastainen liikehdintä on voimakasta, ja jolloin naisvihamieliset ja jopa väkivaltaan yllyttävät asenteet yleistyvät sosiaalisessa mediassa.
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS esittää pieniä tarkennuksia NYTKISin toteuttamaa kyselytutkimusta koskevaan kohtaan toimeenpanosuunnitelman sivulla 27. Kyselytutkimuksen löydökset ovat yleistettävissä vastaamaan Suomen miesväestöä. Tutkimustuloksista kertova kohta sivulla 27 ehdotetaan muokattavaksi seuraavaan muotoon:
”Miesten asenteet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan nousivat yleiseen keskusteluun Naisjärjestöt Yhteistyössä (NYTKIS) ry:n vuoden 2024 teettämän kyselytutkimuksen myötä. Väestöä vastaavan kyselytutkimuksen mukaan 21 prosenttia miehistä ajattelee naisten voivan ansaita heihin kohdistuvan väkivallan esimerkiksi pukeutumisen, ulkonäön tai käyttäytymisen perusteella. Tulosten julkaisua seuranneessa kampanjassa ja julkisessa keskustelussa vaadittiin miehiltä suurempaa vastuunkantoa väkivallan lopettamisesta.”
Toimenpiteiden osalta on tärkeää, että järjestöt tunnistetaan tärkeänä toimijana useammassakin kohdassa. Myös tämän osion toimenpiteet kaipaavat konkretiaa, vastuunjaon selkeyttämistä ja selkeitä tavoitteita ja mittareita. Lisäksi NYTKIS haluaa esittää huolensa siitä, että vaikutusten mittaaminen määrällisesti esimerkiksi viestintätoimenpiteiden tai järjestettyjen tapahtumien lukumäärällä ei välttämättä kerro paljoakaan toimenpiteen todellisesta vaikuttavuudesta.
Toimenpiteessä 1.5 (s.32) NYTKIS ehdottaa tyttöjen huomioimista seksuaalisen häirinnän eri muotojen kitkemisessä. Häirintäkokemukset alkavat usein tytöillä jo varhain lapsena tai varhaisteini-iässä. Erityistä huomiota tulee toimeenpano-ohjelmassa kiinnittää tyttöjen koulupolulla kohtaamaan häirintää, joka on kouluterveyskyselyiden valossa huolestuttavan yleistä.
Lisäksi NYTKIS ehdottaa, että tavoitteisiin ja toimenpiteisiin lisätään mies- ja tekijänäkökulmaa. Esimerkiksi toimenpiteessä numero 1.8 olisi hyvä tuoda esiin, kuinka toimenpiteellä pyritään tukemaan varhaisessa vaiheessa erityisesti poikia. Ylipäätään miesten asenteiden parissa tehtävää ennaltaehkäisevää työtä soisi käsiteltävän toimenpidetasolla enemmän. On tärkeää pitää mielessä, että väkivallan uhrit eivät voi lopettaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa – vain väkivallan tekijät voivat sen lopettaa.
2.2 Väkivallan uhrien tuki ja palvelut väkivallan kaikille osapuolille
Keskeistä on sukupuolistuneen väkivallan uhrien ja muiden osapuolten tukemisen näkökulmasta tunnistaa järjestökenttä tärkeänä palveluntarjoajana ja julkisia palveluita tukevana toimijana. Sujuvat rakenteet ja toimintamekanismit sekä riittävät ja ennakoitavat resurssit väkivaltapalveluita tarjoavien järjestöjen työhön on turvattava. Nykyisen hallituksen leikkaukset ovat jo heikentäneet väkivaltaa kokeneiden tukipalveluita merkittävästi.
Sovittelulainsäädännön muuttamisen osalta NYTKIS pitää ensisijaisen tärkeänä, että lähisuhdeväkivallan uhrien, kokijoiden sekä tekijöiden palveluohjaus toimii ja viranomaistahoille luodaan tätä varten selkeät käytännöt. Erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden tekemän väkivallan ehkäisyn ja vastaisen työn rakenteita on tärkeää vahvistaa erillisellä rakennelailla, johon myös toimeenpanosuunnitelmassa viitataan.
Myös tässä osiossa NYTKIS peräänkuuluttaa määrätietoisempaa otetta naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Yksi esimerkki melko laveasta muotoilusta on toimenpide numero 2.10 ”Pyritään varmistamaan riittävä rahoitus Nollalinjan puhelinpalvelulle ja chat-palvelulle.” Nollalinjan puhelin- ja chat-palvelujen toiminnan turvaaminen on vähimmäisvaatimus, jonka Istanbulin sopimuksen toimeenpano vaatii. NYTKIS ehdottaakin toimenpiteen muuttamista muotoon: ”Varmistetaan riittävä rahoitus Nollalinjan puhelinpalvelulle ja chat-palvelulle.”
Toimenpiteeseen 2.4 on kirjattu, että hyvinvointialueita ja kuntia ”kannustetaan” tuottamaan verkkosivuilleen selkeää ja saavutettavaa tietoa väkivaltaerityisistä palveluista. Selkeän ja saavutettavan tiedon saamisen ei tulisi kuitenkaan olla kunnan ja hyvinvointialueen resursseista tai tahtotilasta kiinni, vaan kuuluu kaikille. NYTKIS peräänkuuluttaakin määrätietoisempaa muotoilua, jonka johdosta jokaisella Suomen kunnalla ja hyvinvointialueella olisi selkeät, saavutettavat ja ajantasaiset tiedot väkivaltaerityisistä palveluista.
On erittäin tärkeää, että tavoitteissa on käsitelty melko kattavasti sekä tekijätyön näkökulmaa että erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevien henkilöiden asemaa.
2.3 Väkivallan uusiutumisen estäminen ja rikosvastuun toteutuminen
NYTKIS kannattaa MARAK-työryhmien nykyistä kattavampaa tukemista hyvinvointialueilla. Toimenpiteissä olisi suotavaa esittää MARAK-työskentelyn laajentamista lakisääteiseksi ja valtakunnalliseksi toimintamalliksi.
Melko tuoreen päivitetyn seksuaalirikoslainsäädännön näkökulmasta laajaa väkivallan uhrien parissa työskentelevien toimijoiden kouluttamista. Näitä toimijoita ovat mm. poliisi, syyttäjä ja tuomioistuin. Amnestyn Asenne esiin! -selvityksen (2025) pohjalta on myös ilmeistä, että suostumuksen ymmärtäminen on myös väestötasolla puutteellista. Tietoa suostumuksesta voitaisiinkin lisätä niin koulutuksen kuin yleisen tiedonlevittämisenkin (mm. kampanjat) keinoin.
2.4 Toimien yhteensovittaminen ja tiedonkeruu
Kattava ja ajantasainen tieto väkivallan eri muodoista ja sen kohdistumisesta eri ihmisryhmiin on avainasemassa sukupuolistuneen väkivallan lopettamisessa.
Uhrien tutkimisen lisäksi tärkeää on myös katseen kääntäminen väkivallan yleisimpiin tekijöihin sekä asenteisiin väkivallan takana. Kuten toimeenpanosuunnitelmassakin todetaan, NYTKISin toteuttama kyselytutkimus miesten asenteista syksyllä 2024 toimi keskustelunavaajana miesten roolista väkivallan lopettamiseksi tehtävässä työssä sekä väkivaltaan kytkeytyvistä asenteista. NYTKIS toivoo, että tulevina vuosina myös julkiset toimijat keräävät tietoa miesten väkivaltaan liittyvistä asenteista ja tekevät laajasti yhteistyötä järjestöjen kanssa niiden muuttamiseksi.
