Search

Toimi ennen kuin on liian myöhäistä.

Yksikin tapettu nainen on liikaa.

Pelkästään vuoden 2025 aikana
19 naista on tapettu Suomessa.
 

Näiden naisten osalta on jo liian myöhäistä.

Suomen kansallisen Väkivaltaobservatorion Valoa, ei väkivaltaa 2025 -kampanjassa kiinnitämme suomalaisten ja päättäjien huomion siihen, mihin naisiin kohdistuva väkivalta pahimmassa tapauksessa johtaa ja kannustamme toimimaan, ennen kuin on liian myöhäistä. 

Kampanjan suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen.

Tavoitteemme on selvä:  Nolla naissurmaa vuodessa. 

Suomi on EU:n väkivaltaisin maa naisille

Vuosi sitten julkaistu kyselytutkimuksemme miesten haitallisista asenteista nostatti ennennäkemättömän julkisen keskustelun Suomessa ja sai päättäjät lupaamaan toimia naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi erityisesti ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. 

Sen jälkeen ainakin 19 naista on menettänyt henkensä väkivallan seurauksena Suomessa.  

Naisiin kohdistuvassa väkivallassa ei ole koskaan kyse yksittäistapauksista. Kyse on ihmisoikeusloukkauksesta, rikoksesta ja huolestuttavasta naisvihan ilmentymästä, jonka johdosta nainen kuolee maailmanlaajuisesti joka kymmenes minuutti. 

Viime vuosien aikana Suomi on noussut EU:n väkivaltaisimmaksi maaksi naisille. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Naisiin kohdistuva väkivalta on mahdollista lopettaa. Suomen päättäjien on alettava toimia ennen kuin on liian myöhäistä. 

Hiljainen tunti naissurmien uhreille 18.11. Eduskuntatalon edessä – Tule osoittamaan tukesi!

Tule kanssamme tiistaina 18.11. klo 16–17 Eduskuntatalon portaille vaatimaan päättäjiä kantamaan vastuunsa naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ja sytyttämään kynttilä naismurhien uhrien muistolle.

Kuulemme tilaisuudessa puheenvuorot tasa-arvoministeri Sanni Grahn-Laasoselta, Eeva-lehden päätoimittaja Mari Paalosalo-Jussinmäeltä sekä Suomen Väkivaltaobservatorion puheenjohtaja ja NYTKIS ry:n pääsihteeriltä Taru Anttoselta.

Pukukoodi on musta. Voit tuoda oman kynttiläsi mukaan.

Näin olet mukana:

  • Seuraa @nytkis_ry ja @vakivaltaobservatorio Instagramissa.
  • Jaa viestiä omassa somessasi ja osallistu keskusteluun.
  • Tule kanssamme Eduskuntatalon eteen sytyttämään kynttilä naisuhrien muistolle ja vaatimaan päättäjiä kantamaan vastuunsa naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
  • Ole itse se muutos, jonka haluat nähdä: puutu naisia vähättelevään käytökseen, kuuntele naisia, kun he puhuvat kokemuksistaan ja käyttäydy turvallisesti. 

Mikä on Suomen väkivaltaobservatorio?

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Observatorio seuraa lainsäädäntöä, ottaa kantaa ajankohtaiseen keskusteluun ja toimii naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena asiantuntijana.Väkivaltaobservatorio on osa European Women’s Lobbyn EWL European Observatory against Violence against Women -verkostoa, joka toimii naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Väkivaltaobservatorio perustettiin vuonna 2005, ja sitä koordinoi Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry. Observatorion puheenjohtaja vaihtuu vuosittain.

PUHEENJOHTAJA 2025

Taru Anttonen, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry

SIHTEERI

Laura Sviili, järjestökoordinaattori, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry, laura.sviili@nytkis.org

TOIMINNASSA MUKANA OLEVAT JÄRJESTÖT

African Care ry
Amnesty International
Ensi- ja turvakotien liitto
Ihmisoikeusliitto
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
Kristillisdemokraattiset Naiset ry
Lyömätön Linja Espoossa
Monika-Naiset liitto ry
MLL Turvaverkko Helsinki
Naisasialiitto Unioni ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Naisten Linja Suomessa ry
Exit ry
Sosialidemokraattiset Naiset
Suomen Keskustanaiset ry
Suomen Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys
Svenska Kvinnoförbundet r.f.
Vasemmistonaiset
Vihreät Naiset ry
Rikosuhripäivistys (Riku)
Raiskauskriisikeskus Tukinainen

ARVOT JA PERIAATTEET

Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion arvot ja periaatteet noudattavat European Women’s Lobbyn (EWL) näkemyksiä.

1. Feministinen näkökulma

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään rakenteellisena ongelmana, jonka juuret ovat sukupuolten välisessä epätasa-arvossa ja valtasuhteissa. Käsityksemme naisiin kohdistuvasta väkivallasta pohjautuu Pekingin toimintaohjelmaan: ”Naisiin kohdistuva väkivalta on osoitus naisten ja miesten historiallisesti eriarvoisista valtasuhteista, jotka ovat johtaneet siihen, että miehet ovat alistaneet ja syrjineet naisia, sekä estäneet naisten tasavertaisuuden. Naisiin läpi elämän kohdistuva väkivalta juontuu oleellisesti kulttuurisista malleista, varsinkin tiettyjen perinteisten tai tavanomaisten käytäntöjen haitallisista vaikutuksista sekä kaikkiin rodullisiin, sukupuolisiin, kielellisiin tai uskonnollisiin äärimmäisyyksiin liittyvistä teoista, jotka pitävät naiset alistetussa asemassa perheissä, työpaikoilla, yhteisöissä ja yhteiskunnissa.”

2. Naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia

Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta sekä yksityisessä että julkisessa tilassa on ihmisoikeusloukkaus.

3. Naisten itsemääräämisoikeus ja voimaantuminen

Kansalaisjärjestöjen on naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä edistettävä naisten itsemääräämisoikeutta ja voimaantumista.

4. Prostituutio ja ihmiskauppa

Prostituutio ja ihmiskauppa ovat vakavia naisiin kohdistuvia ihmisoikeusrikkomuksia.

5. Moninaisuuden tunnustaminen

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä on huomioitava naisten väliset erot ja moninaisuus.