NYTKIS ry:n pääsihteeri Taru Anttonen ja puheenjohtaja Mira Nieminen osallistuivat YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) tasa-arvokokouksen ensimmäiseen viikkoon New Yorkissa osana Suomen delegaatiota. Kokousta varjosti tänä vuonna vielä aiempaa vahvemmin globaali tasa-arvon vastainen liike eli antigender-liike.
Tekstin on kirjoittanut NYTKISin pääsihteeri Taru Anttonen.
YK:n CSW-tasa-arvokokouksen (9.–19.3.2026) teema on tänä vuonna access to justice eli naisten ja tyttöjen oikeusturvan saatavuus. Teemaa käsiteltiin monipuolisesti kokouksen keskusteluissa ja oheisohjelmassa, jota eri järjestöt, maat ja muut tahot järjestivät.
Kokouksen päätelmät hyväksyttiin jo ensimmäisenä kokouspäivänä. Pääsin valitettavasti todistamaan historiallista hetkeä, sillä ensimmäistä kertaa 70 vuoteen päätelmää ei kuitenkaan hyväksytty konsensuksella, vaan Yhdysvallat äänesti ainoana maana päätelmää vastaan. Sillä oli pyrkimyksenä poistaa päätelmästä kaikki kieli, jota se piti ”gender-ideologian” mukaisena. Yleensä vaikuttaminen tekstiin tapahtuu suljettujen seinien sisällä, mutta nyt USA esitti tekstiin pitkän listan muutoksia vielä suuren salin käsittelyssä.
USA pyrki vesittämään viittaukset seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen, jonka se katsoi olevan yhteydessä muun muassa aborttioikeuteen. Viittaukset sukupuolistuneen väkivallan uhrien hyvityksiin ja sananvapauden nimissä myös disinformaatioon ja vihapuheeseen USA pyrki niin ikään poistamaan. ”Moninaiset ja risteävän syrjinnän muodot” esitettiin korvattavaksi paljon kapeammalla ilmauksella ”naisiin ja tyttöihin kohdistuva syrjintä.” USA viittasi puheessaan myös tuoreeseen eroonsa UN Womenista, jonka se katsoi edistävän USA:n etujen vastaista DEI- eli diversity, equality and inclusion -agendaa.
USA on vuosien 2025–2026 aikana vetäytynyt myös UNESCO:sta ja 30:stä muusta YK-elimestä, mukaan lukien YK:n väestörahasto UNFPA:sta ja YK:n ilmastosopimus UNFCCC:sta.
Antigender-liike on globaali uhka tasa-arvolle
USA:n kokouksessa käyttämä kieli on tuttua.
Sitä on käyttänyt jo vuosikausia systemaattisesti globaali tasa-arvon vastainen liike eli antigender-liike, joka näkyi myös kokouksessa poikkeuksellisen vahvasti. Liikkeen toimijat osallistuivat erityisesti Pohjoismaiden sivutapahtumiin ja ottivat niiden keskusteluissa tilaa kyseenalaistaen aborttioikeutta. Liikkeen edustajilla oli kokouksen ohessa tälläkin kertaa omia tapahtumia, joissa mm. vastustetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, verhoten vastustus usein perhearvoihin tai naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön. Siksi olikin erityisen tärkeää, että Pohjoismainen ministerineuvosto järjesti CSW:n oheisohjelmana tilaisuuden nimenomaan tasa-arvoisesta perhepolitiikasta. On tärkeää, etteivät antigender-liikkeen toimijat saa omittua perhekeskeistä retoriikkaa omalle, äärimmäisen konservatiivisia sukupuolirooleja korostavalle ja tasa-arvon vastaiselle agendalleen.
Sanat luovat todellisuutta. Me naisjärjestöt olemme tottuneet vaatimaan tekoja, ei vain kauniita sanoja, mutta nyt on syytä kiinnittää erityistä tarkkuutta sanoihin. Vaikka CSW:ssa ei tehdä uusia oikeudellisesti sitovia sopimuksia, kokouksessa käytetty ja hyväksytty kieli voi luoda uutta tulkintaa naisten oikeuksista, millä voi olla kauaskantoiset seuraukset. Ilman oikeita sanoja on uhka, että kokonaisia väestöryhmiä tai vähemmistöjä jää ilman suojaa ja oikeuksia.
Vaikka USA:lla olikin CSW-kokouksessa ainakin osalle vaatimuksiaan tukea myös liittolaisistaan, jäi se äänestyksessä lopulta yksin: 37 maata äänesti kokouksen päätelmän puolesta ja 14 oli poissa. Päätelmää vastaan äänestäminen teki kuitenkin peruuttamattoman särön YK:ssa vuosikymmeniä hyväksyttyyn kansainväliseen kieleen, jossa pyrkimyksenä on kaikkien tyttöjen ja naisten tasa-arvo.
UN Womenin varapääjohtaja Kirsi Madi oli Helvi Sipilä -seminaarin keynote-puhujana.
Helvi Sipilä -seminaarissa korostettiin naisten johtajuutta
Suomalaiset naisjärjestöt NYTKIS, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Suomen Akateemiset Naiset, Suomen NNKY-liitto ja UN Women Suomi järjestivät CSW:n oheisohjelmana jo 20. kertaa kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin, tänä vuonna teemalla Advancing Women’s Leadership. Useat seminaarin huippupuhujat toivat esille huolensa naisiin kohdistuvasta vihapuheesta ja häirinnästä, esteenä naisten johtajuudelle ja poliittiselle osallisuudelle.
Kyse ei ole ainoastaan sukupuolten tasa-arvosta, vaan myös demokratiasta. Jos naiset, tytöt ja vähemmistöt eivät uskalla osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai hakea näkyville paikoille vaikuttamaan, kaventaa se näkökulmia, politiikan sisältöjä ja tehtyjä päätöksiä. Etenkin nuoria ja vähemmistöihin kuuluvia naisia tulee määrätietoisesti tukea ja vihapuheeseen puuttua – ilman sitä tilastot globaalit tilastot naisten johtajuudesta tuskin tulevat paranemaan.
Seminaarin keynote-puhuja, UN Womenin varapääjohtaja Kirsi Madi totesi puheessaan: ”The question is not whether women are capable, the question is whether our political systems are fully ready to share the power.” Jotta tämä tapahtuisi, on tärkeää että Suomen ulkopolitiikan keskiössä on jatkossakin kaikkien naisten ja tyttöjen oikeudet.
20th Helvi Sipilä Seminar: Advancing Women’s Leadership -seminaarin tallenne tullaan jakamaan sähköisesti.
