Nuorilla naisilla on paljon sanottavaa, mutta rakenteet eivät aina tee heille tilaa tai tunnista sitä vaikuttamistyötä, jota he jo tekevät.
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n 2.–4.11.2026 järjestämä Nuoret naiset muutoksen tekijöinä -koulutusviikonloppu kokosi yhteen joukon nuoria naisia kuulemaan tasa-arvotyöstä, etsimään omaa tapaansa tuoda ääntään kuuluviin sekä verkostoitumaan muihin yhteiskunnallisesta muutoksesta kiinnostuneisiin nuoriin naisiin.
Eri koulutusosuuksissa käytiin läpi vaikuttamista niin sosiaalisessa mediassa viestimisen, järjestöpuolen vaikuttamistyöhön, tasa-arvotyön rakenteiden tuntemisen sekä vaikuttavasti esiintymisen näkökulmista. Viikonlopun aikana vierailtiin myös Eduskunnassa, jossa kansanedustajat Mira Nieminen (ps.) ja Hanna Sarkkinen (vas.) kertoivat omasta polustaan kansanedustajiksi sekä tasa-arvon edistämisestä eduskunnan päätöksenteossa ja lainsäädännössä. Lisäksi tasa-arvotyöstä EU-tasolla kuultiin Europarlamentaarikko Maria Guzeninan (sd.) kertomana. Poliittisten naisjärjestöjen tarjoamia väyliä esiteltiin paneelikeskustelun muodossa.
Koulutuskokonaisuus oli osa Nuoret Naiset muutoksentekijöinä-hanketta, ja sen yhteydessä järjestettiin 2.10.2026 myös kaikille avoin Nuoret naiset muutoksen tekijöinä – Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tulevaisuus nuorten silmin –seminaari.
Tässä artikkelissa käydään läpi koulutusviikonlopun ja seminaarin aikana käytyjen keskustelujen ja heränneiden kysymysten pohjalta sitä, miten nuorten naisten valmiuksia yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen voitaisiin vahvistaa ja tukea. Lisäksi pohdintaan siitä, miltä nuorten naisten vaikuttaminen ylipäätään näyttää, ja tulisiko sen näyttää tietynlaiselta.
Hanke rahoitettiin Euroopan Unionin tuella ja rahoituksen myönsi European Women’s Lobby.
Suositukset
Koulutusviikonlopun aikana nousi esiin havaintoja ja suosituksia,
Päättäjille ja meille kaikille:
- Vahvistetaan nuorten vaikuttajaosaamista tarjoamalla koulutusta, mentorointia ja mahdollisuuksia harjoitella omaa tyyliään vaikuttaa.
- Tunnistetaan vaikuttamisen moninaisuus. Puretaan oletuksia siitä, miltä vaikuttaminen näyttää ja kuka voi toimia vaikuttajana, jolloin jokaisella olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa omista lähtökohdistaan, ilman velvollisuutta mukautua tietynlaiseen vaikuttajan rooliin tai tapoihin.
- Kuullaan nuoria naisia siinä millä tavalla he haluavat osallistua ja miltä heidän vaikuttamisensa näyttää.
- Otetaan häirintä ja epäasiallinen käytös vakavasti, koska se voi vaikuttaa siihen, kuka on esillä ja kuka jää sivuun. Tästä syystä nuorten naisten osallistumiseen kannustaminen vaatii myös niihin esteisiin puuttumista, jotka seisovat osallistumisen tiellä. Tähän kuuluvat esimerkiksi erilaisiin asenteisiin vaikuttaminen, suojautumisen taitojen jakaminen sekä häirinnän tekijöiden ja alustojen vastuuttaminen.
- Tarjotaan nuorille tiloja ja konkreettisia ensiaskeleita. Ne madaltavat kynnystä lähteä mukaan.
Vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille naisille:
- Etsi itsellesi luontainen tapa vaikuttaa. Pohdi, mitkä ovat sinulle tärkeitä viestejä ja tekemisen taustalla olevia arvoja sekä tunnista, mikä on sinulle ominainen tapa tai kanava esittää ne.
- Vaikuttamista ei tarvitse tehdä yksin. Yhteisöstä ja verkostoista voi löytää merkitystä, tukea ja vaikuttamisen paikkoja.
- Vaikuttaminen ei kuulu vain asiantuntijoille. Eletty kokemus on tietoa, ja niiden pohjalta kohtaaminen, tutkiminen, puhuminen ja kirjoittaminen ovat itsessään asioiden nostamista esille.
- Ole oma itsesi. Et ole liikaa tai liian vähän.
- Sinun näkökulmasi ja mielipiteesi on arvokas osa yhteiskunnallista keskustelua.
Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ei usein ole kiinni rohkeudesta, sanottavan puutteesta tai tietotaidoista.
NYTKISin ja Suomen Nuorisovaltuutettujen liiton (Nuva ry) järjestämä seminaari havainnollisti, millaisia esteitä nuorten naisten vaikuttamiselle on, mitä haasteita nuoret naiset vaikuttamistyössä kohtaavat sekä pohdittiin ratkaisuista näihin kysymyksiin.
Vaikuttajatarinoissa Adina Nivukoski (Yhdenvertaisuusasiantuntija ja kolumnisti) pohti sitä, millainen puhe saa tytöt ja nuoret naiset uskomaan, etteivät he pystyisi tai osaisi. Alma Tuuva (taiteilija, somevaikuttaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu) taas pyrki haastamaan käsityksiä siitä, millaista on “vakavasti otettavaa” vaikuttamista. Paneelikeskustelussa Kerttu Kajander (Nuva ry), Vilma Salminen (Oikeutta Vendille –liike) ja Anna Suni (väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto) pohtivat sitä, kuinka maailma näyttäisi hyvin erilaiselta mm. turvallisuuden ja moniäänisyyden osalta, jos naisten kokemukset ja näkemykset jäisivät kuulematta.
Myös koulutusosuudessa käytiin läpi keinoja tunnistaa ja suojautua häirinnältä ja vähättelyltä sekä sitä, miten tällaiset tilanteet eivät pienentäisi intoa vaikuttaa maailmaan. Keskeistä on tunnistaa se, kuinka yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ei usein ole kiinni rohkeudesta, sanottavan puutteesta tai tietotaidoista, vaan siitä, millaisen vastaanoton jo pelkkä esillä oleminen nuorena naisena saattaa aiheuttaa. Pelkkä nuorten naisten rohkaisu ei tällöin yksinään riitä, jos sen lisäksi ei pyritä peräänkuuluttamaan somealustojen ja häirintää tekevien vastuuttamista sekä asenteiden purkamista.
Vaikuttaa voi monella tavalla, eikä oman tavan tarvitse näyttää samalta kuin muiden
Nuorten naisten on välillä vaikea tunnistaa, että he toimivat jo monin tavoin vaikuttajina, koska käsitykset vaikuttajista voivat olla kapeita ja nuorten vaikuttamisen väylänä nähdään usein ensisijaisesti sosiaalinen media. Viikonlopun kantavana teemana olikin pohtia sitä, millainen on vaikuttaja ja millaiselta vaikuttamisen kuuluisi näyttää. Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tai ehkä vastausta laisinkaan.
Vaikuttajia on niin moninaisia kuin on yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvia ääniä. Koulutusviikonlopun aikana tuotiin esiin sitä, kuinka vaikuttajapolkujen on monenlaisia ja oman väylän voi löytää niin sosiaalisen median, kasvokkaisen kenttätyön, mielipidekirjoitusten, tutkimuksen, poliittisen järjestelmän, kansalaisjärjestökentän, taiteen tai jonkin muun kanavan, tekemisen tavan tai yhteisön kautta. Vaikuttaa voi näin esimeriksi asioiden yleistajuistamisella, tiettyjen asioiden normalisointiin tähtäämisellä tai huomion herättämisellä ongelmiin.
Vaikuttaminen ei vaadi tiettyä positiota tai asiantuntijastatusta, vaan halua muuttaa asioita. Tämä kuvaa myös sitä, että vaikuttamistyö ei aina vaadi esimerkiksi julkisesti esillä olemista, vaan niin kuin eduskuntavierailuilla korostettiin: vaikuttamisen pääoma voi näkyvyyden lisäksi olla myös tiedossa, kokemuksissa tai yhteisössä.
Viikonlopun aikana puhuttiin myös uteliaisuudesta. Moni jännittää kysymyksen ja tarkennuksien esittämistä, mutta jo se, että kysymys tai mielipide herää, kertoo siitä, että asiasta on jotain sanottavaa. Kaikkea ei voi tietää, eikä tarvitse, ja usein muutkin miettivät samoja asioita. Uteliaisuus on jo itsessään vaikuttamista. Eräs osallistuja kiteytti tämän osuvasti:
”On tärkeää muistaa, että sun ei tarvitse olla heti valmis, että sä voisit tuoda sun ääntä kuuluviin tässä yhteiskunnassa”.
Kaikkea ei tarvitse, eikä pidä tehdä yksin
Yhteisön roolin korostaminen oli yksi viikonlopun keskeisistä teemoista. Muutoksen tekeminen vaatii usein nimenomaan yhteistyötä, jolloin kysymys siitä, mistä oman verkoston tai yhteisön löytää, oli viikonlopun kantavana pohdintana.
Europarlamentaarikko Maria Guzenina (sd.) korosti pitämässään puheenvuorossa, että maailmassa on toivoa silloin, kun ihmiset kokoontuvat yhteen oppimaan ja keskustelemaan.
Koulutettavat kuulivat erilaisista yhteistyön mahdollisuuksista myös paneelikeskustelussa, johon osallistuivat poliittisten naisjärjestöjen edustajat Salla Mäkelä (Kokoomusnaiset, varapuheenjohtaja), Eveliina Kangasniemi (KD naiset, toiminnanjohtaja), Saana-Maria Kailasto (Vihreät naiset, hallituksen jäsen), Milla Pykkönen (Vasemmistonaiset, tasa-arvopoliittinen asiantuntija), Riikka Dahlman (Helsingin Demarinaiset, puheenjohtaja) sekä Mervi Mäki-Neste (Keskustanaiset, pääsihteeri).
Keskustelussa nousi esiin, miten naisjärjestöt voivat toimia ohituskaistana tarjoamalla yhteisön, tukea ja reitin paikkoihin, joihin voisi olla muuten vaikea tai hitaampaa päästä. Osana puolueperhettä voi esimerkiksi tehdä aloitteita puoluekokoukseen, ja vaikuttavimpia onnistumisia ovat tavoitteiden läpivieminen puolueiden ohjelmakirjauksiin ja muihin keskeisiin linjauksiin. Myös yhteydet muiden puolueiden toimijoihin ovat tärkeä vaikuttamisen väylä.
Yhteisö voi muodostua myös muualta kansalaisyhteiskunnan toiminnasta, kuten järjestöistä tai esimerkiksi sosiaalisen median kautta eli ”neljänneltä sektorilta”.
Osallistujat kuvasivatkin viikonloppua vahvasti yhteisölliseksi. Todettiin, että osallistujilla on nyt jo ainakin yksi yhteisö – toisensa.
”On ollut inspiroivaa ja antanut myös itselle eväitä omaan tekemiseen, kun on ympäröitynä tällaisilla upeilla naisilla ja yhteistyöhaluisilla ihmisillä”, yksi koulutuksen osallistujista korosti.
Koulutusviikonloppu rakentui ennen kaikkea näistä 13 koulutukseen osallistuneesta nuoresta naisesta, jotka toivat mukanaan niitä tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä, joiden suhteen he ovat intohimoisia tekemään muutosta.
Nuorten naisten viestit: Miten voit ottaa askeleen vaikuttaa?
Koulutusviikonlopun lopuksi osallistujat valmistelivat osana esiintymiskoulutusta pareittain lyhyet puheenvuorot, joista syntyi kenties viikonlopun konkreettisin anti ja viestit siitä, miten voi vaikuttaa ”pienin” teoin:
- Ota puheenvuoro, vaikka jännittäisi. Moni muistaa tilanteen, jossa asian jätti sanomatta ja se saattaa yhä kaduttaa. Jos vain tietyt äänet kuuluvat, yhteiskunta muovautuu tietyn ryhmän näköiseksi.
- Hiljainen hyväksyjä on mahdollistaja. Vastuu puuttumisesta ei saa jäädä epäoikeudenmukaisuutta kokeneelle.
- Puuttumisen pitäisi olla normi, ei harvinaisuus. Puuttuminen epäkohtiin rikkoo ryhmäpainetta, ja seuraavalla kerralla joku muukin voi uskaltaa sanoa jotain.
- Tätä maailmaa ei muuteta yksin. Tutustu itseäsi kiinnostavaan ihmiseen ja etsi yhteisöä.
- Sanavalinnoilla ja oletuksilla on väliä siihen jääkö joku puheen ulkopuolelle. Älä tee oletuksia kenenkään taustasta.
- Valjasta viha muutokseen. Jos jokin asia suututtaa, sen jakaminen lisää tietoisuutta ja auttaa myös käsittelemään tunnetta.
NYTKISin pääsihteeri, Silla Kakkola tiivisti osuvasti seminaaripuheessaan koulutusviikonlopun pääpointin: ”Naisten välisellä yhteistyöllä on historian saatossa saatu valtavan paljon aikaan. Naiset ovat olleet edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä, jotka ovat nostaneet yhteiskunnalliseen keskusteluun asioita, joita ei ole aiemmin haluttu tai osattu nähdä.”
Tästä syystä valtavasti jää piiloon ja muuttamatta, jos nuoret naiset eivät ole vaikuttamassa yhteiskunnassa käytävään keskusteluun.
”Me ei olla nuorina naisina liikaa, vaan meitä tarvitaan ihan joka alalla ja eri aloilla” – nuoret naiset muutoksen tekijöinä koulutettava
Katso lisää nuoret naiset muutoksen tekijöinä koulutuslaisten itse sanoittamia ajatuksia ja kokemuksia
Kiitämme lämpimästi koulutuksen osallistujia, kouluttajia ja kaikkia muita omaa tietotaitoaan jakaneita!
Sonja Kinnunen Artikkelin kirjoittaja tekee korkeakouluharjoittelua NYTKISissä
Nuoret naiset muutoksen tekijöinä -koulutuskokonaisuus järjestettiin EU:n rahoituksella, NYTKISin eurooppalaisen kattojärjestön European Women’s Lobbyn AGORA Summer Camp -konseptiin perustuen. Hankkeen rahoituksen myönsi European Women’s Lobby.
