Lähisuhteissa, kuten nykyisen tai entisen kumppanin taholta tapahtuva väkivalta ja sen vaikutukset rajoittuvat harvoin vain yhteen henkilöön. Sen sijaan osallisina tilanteessa ovat välittömän väkivallan kohteen lisäksi usein muut perheenjäsenet ja läheiset, kuten lapset. Suojelu, tuen rakenteet ja rahoitus on tällöin turvattava, koska lapsi ei tällaisen lähisuhdeväkivallan kontekstissa ole pelkkä todistaja, vaan myös välillisesti altistumalla väkivallan ja kontrollin kokija.
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry lausui oikeusministeriön esitysluonnoksesta rikoslain 6 luvun 5 §:n muuttamisesta, jossa lapsen läsnäolo (ks. lapsirauharikos) tietyissä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvissa rikoksissa säädettäisiin rangaistuksen koventamisperusteeksi. NYTKIS suhtautuu positiivisesti lakiuudistukseen ja pitää tärkeänä lapsen aseman ja suojelun vahvistamista perheväkivaltatilanteissa, joissa lapsi altistuu väkivallalle.
NYTKIS korostaa lausunnossaan, että lain ja viranomaisten tulee tunnistaa sukupuolistuneen väkivallan todellisuus. Naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on tyypillisesti toistuvaa ja pitkäkestoista. Se voi olla fyysistä, seksuaalista tai henkistä väkivaltaa, kuten uhkailua, vainoa tai toimintatilaa kaventavaa pakottavaa kontrollia. Tilanteessa osallinen lapsi voi tällöin myös elää jatkuvassa pelon ja turvattomuuden ilmapiirissä, vaikka hän ei näkisi tai kuulisi yksittäisiä tekoja tai tapahtumia. Väkivallan tekijä voi myös käyttää lasta tarkoituksella väkivallan ja kontrollin välineenä. Väkivalta voi lisäksi jatkua pitkäänkin eron jälkeen esimerkiksi vainon, huoltajuusneuvottelujen ja viranomaisprosessien kautta. Lapsen läsnäolo väkivallalle altistumisessa tulee tällöin ymmärtää laajasti: lapsen ei tarvitse olla samassa huoneessa väkivallan tekohetkellä, jotta väkivallalla olisi haitallisia seurauksia lapsen hyvinvoinnille.
NYTKIS korostaa, että yksinomaan rikosoikeudellinen seuraamus ei tuo lapselle ja muille väkivaltaa kokeneille apua ja tukea. Välttämätöntä on varmistaa koulutus, rahoitus ja toimivat moniammatilliset palveluketjut poliisin, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä järjestöjen välillä.
NYTKISin keskeiset nostot lapsirauharikoksesta koventamisperusteena:
- Lakia sovellettaessa tulee tunnistaa lähisuhdeväkivallan sukupuolistuneisuus ja sen ilmenemismuotojen moninaisuus.
- Lapsi tulee nähdä yhtä lailla väkivallan kokijana, ei pelkästään todistajana.
- Pelon ilmapiiri ja väkivallan kokonaisuus on otettava huomioon, ei vain yksittäisiä tekoja. Tätä edesauttaisi väkivallan eri muotojen huomioiminen sekä pakottavan kontrollin kriminalisointi.
- Vapauteen kohdistuvista rikoksista myös vainoaminen ja laiton uhkaus tulee ymmärtää lähisuhdeväkivallalle ominaisina rikoksina.
- Lapsen läsnäolo on ymmärrettävä laajasti, myös silloin kun lapsi on eri tilassa tai havaitsee teon esimerkiksi teknologian välityksellä.
- Lapsen altistuminen väkivallalle pitää voida todentaa ilman, että lasta tarvitsee osallistaa pitkässä ja raskaassa rikosprosessissa.
- Lakimuutos tarvitsee tuekseen riittävät resurssit ja toimivan moniammatillisen tukipalvelurakenteen.
- Koventamisperusteen soveltamista ja muuta lainsäädäntöä on tarkasteltava sukupuolivaikutusten näkökulmasta.
NYTKIS pitää uudistusta askeleena kohti Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten ja säädösten – Istanbulin sopimuksen, lapsen oikeuksien sopimuksen ja EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan direktiivin – täysimääräistä toimeenpanoa. NYTKIS on aiemmassa NKV-direktiiviä koskevassa lausunnossaan todennut, että vähimmäistaso väkivallan torjumiseksi ei riitä Suomessa, joka on yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille. Uudistuksen toteuttaminen tuleekin tehdä osana laajempaa työtä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi.
Lue koko lausunto: NYTKIS lausunto lapsirauharikoksesta koventamisperusteena (PDF)
