Search
Kuva Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion toimenpidepaketista Loppu naismurhille 2035 mennessä.

Suomalaiset väkivalta-asiantuntijat asettivat tavoitteen: loppu naismurhille 2035 mennessä

Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille ja Suomessa tapahtuu naisiin kohdistuvia henkirikoksia väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio on koonnut ratkaisut, joilla päättäjät voivat tehokkaasti puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio on laatinut 60 kohdan toimenpidepaketin (pdf) helpottamaan päättäjien työtä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Ratkaisuihin lukeutuu lainsäädäntöä, ehkäisevän ja auttavan työn rahoituksen ja saatavuuden turvaamista, poliisiin ja oikeuslaitoksen osaamisen vahvistamista sekä toimenpiteitä väkivaltaa ylläpitävien asenteiden kitkemiseksi.

Suomessa joka toinen nainen on kokenut väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua, ja joka vuosi noin 20 naista kuolee henkirikoksen uhrina. Luku on väkilukuun suhteutettuna suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tekijä on lähes aina mies, useimmiten uhrin nykyinen tai entinen puoliso.

”Tämä ei ole luonnollinen tila. Suomi erottuu kansainvälisissä tilastoissa erityisen vaarallisena maana naisille, ja siksi suomalaisten väkivaltatyön asiantuntijoiden kokoamat ratkaisut ovat huomattavan arvokkaita,” Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion puheenjohtaja ja Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n pääsihteeri Silla Kakkola sanoo.

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Verkostoon kuuluu tutkijoita ja kansalaisjärjestöjä, kuten NYTKIS, Amnesty International Suomen osasto, Ensi- ja turvakotien liitto ja Raiskauskriisikeskus Tukinainen.

”Puheiden aika on ohi, nyt tarvitaan tekoja”

Päättäjät ovat tunnistaneet naisiin kohdistuvan väkivallan vakavuuden ja korostaneet väkivallan torjumisen tärkeyttä viime vuosina. Myös laki ja kansainväliset sopimukset sitovat päättäjiä. Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, mutta naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä, uhrien suojelua ja tukipalveluja koskevien velvoitteiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä puutteita.

”Puheiden aika on ohi, nyt tarvitaan vaikuttavia tekoja. Tulevan hallituksen on vastattava haasteeseen ja tartuttava ratkaisuihin, joilla saadaan loppu naismurhille 2035 mennessä. Suomalaiset väkivalta-asiantuntijat ovat koonneet nyt ratkaisut yhteen, tarvitsemme vain päättäjät mukaan”, Kakkola sanoo.

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio kerää nimiä vetoomukseen, jolla vaaditaan loppua naismurhille. Käynnissä on verkoston Valoa, ei väkivaltaa -kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, joka päättyy naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.2026. Silloin Helsingin kaupunki järjestää yhteistyössä Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion ja UN Women Suomen kanssa hiljaisen kynttiläkulkueen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kynttiläkulkueita ja hiljaisia hetkiä väkivallan uhrien muistolle järjestetään myös muualla Suomessa, esimerkiksi Kajaanissa, Kotkassa, Kouvolassa, Oulussa ja Seinäjoella.

Naismurhat Suomessa

  • Tänä vuonna jo ainakin 18 naista ja yksi tyttö ovat kuolleet väkivaltaan. Suomessa noin 20 naista kuolee henkirikoksen uhrina joka vuosi.
  • Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio määrittelee naisiin kohdistuvat henkirikokset naismurhiksi (engl. femicide, feminicide). Naismurhat ovat naisiin kohdistuvan väkivallan äärimmäinen muoto. Käsite kuvaa ilmiön vakavuutta ja rakenteellisuutta sekä tuo näkyväksi naisiin kohdistuvan väkivallan taustalla vaikuttavia sukupuolittuneita valtasuhteita, naisvihaa ja kontrollia.
  • Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimmista (fra.europa.eu) maista naisille, ja Suomessa tapahtuu naisiin kohdistuvia henkirikoksia väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin muissa Pohjoismaissa (data.unodc.org). Suomessa useampi kuin joka toinen nainen (otos.stat.fi) on kokenut väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua.
  • Suomessa henkirikokset on saatu laskuun (helda.helsinki.fi), lukuun ottamatta tilanteita, joissa uhri on nainen.
  • Valtaosa naismurhista tapahtuu nykyisen tai entisen kumppanin tekemänä, ja on usein pitkään jatkuneen lähisuhdeväkivallan päätös (julkaisut.valtioneuvosto.fi).
  • Kaikissa vuosina 2025 ja 2026 tapahtuneissa naismurhissa tiedossa olevat epäillyt tai tekijät ovat miehiä.
  • Suomessa joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita väkivallan. Kaikista miehistä näin ajattelee joka viides.
  • Istanbulin sopimus (coe.int) on kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa Suomea ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, suojelemaan uhreja ja saattamaan väkivallan tekijät vastuuseen teoistaan. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2011, ja se astui virallisesti voimaan vuonna 2015. Sopimuksen velvoitteista ja niiden toimeenpanoa valvovan GREVIOn suosituksista huolimatta Suomi ei ole vieläkään pannut sitä täysimääräisesti täytäntöön.

Lisätietoa:

Loppu naismurhille 2035 mennessä – 60 ratkaisua naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi (pdf)

Silla Kakkola, NYTKIS ry:n pääsihteeri ja Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion puheenjohtaja
p. +358 50 469 6242
silla.kakkola@nytkis.org

Mari Ihalainen, NYTKIS ry:n viestinnän asiantuntija
p. +358 40 550 1214
mari.ihalainen@nytkis.org