Digitaalisella väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, vainoa ja seksuaalista häirintää, jonka suorittamiseen käytetään erilaisia digitaalisia sovelluksia, alustoja ja laitteita, kuten puhelinta tai tietokonetta. Digitaalista väkivaltaa voidaan kutsua myös teknologiavälitteiseksi väkivallaksi. Digitaalisen väkivallan tarkoituksena on kontrolloida väkivallan kohteeksi joutunutta sekä herättää tässä ahdistusta tai pelkoa.
Digitaalista väkivaltaa saattavat olla esimerkiksi seuraavat teot:
Naisten Linjan Turv@verkko-hankkeen julkaisema, Louna Hakkaraisen kirjoittama opas Digitaalinen väkivalta parisuhteessa ja sen jälkeen – Opas väkivallan kokijalle, ammattilaiselle ja läheisille kartoittaa digitaalisen väkivallan taktiikoita. Näitä ovat esimerkiksi kontrollointi, vakoilu, häpäisy ja puhelinterrori.
Teknologiavälitteisellä pakottavalla kontrollilla tarkoitetaan Hakkaraisen mukaan esimerkiksi velvollisuutta olla joka hetki tavoitettavissa, syyttömyyden todistelun tarvetta, viestien kontrollointia, teknologian käytön tai nettiin pääsyn kontrollointia tai viestien lähettämistä uhrin nimissä. Vakoilulla tarkoitetaan esimerkiksti teknologian käytön monitorointia, murtautumista kumppanin tileille tai laitteisiin, taloudellista vahingontekoa, tärkeiden tietojen tuhoamista tai salakuuntelua ja -katselua. Häpäisyllä tarkoitetaan esimerkiksi salaa tapahtuvaa kuvausta, intiimin kuvamateriaalin jakamista tai seksuaalisuutta loukkaavaa väkivallantekoa teknologian välityksellä. Puhelinterrorilla tarkoitetaan ei-toivottuja, usein toistuvia ja jopa pelkoa herättäviä yhteydenottoja.
Digitaalisen väkivallan taustalla saattaa vaikuttaa mustasukkaisuus, epävarmuus tai pelko kumppanin menettämisestä. Myös kostaminen tai pahantahtoisuus saattavat olla väkivallan taustalla vaikuttavia seikkoja.
Digitaalisen väkivallan tarkoituksena on murtaa väkivallan kokijan turvallisuudentunne. Digitaalisen väkivallan vaikutukset kokijalle voivat olla musertavia. Väkivallan seurauksena voi olla moninaisia psyykkisiä seurauksia, ja se saattaa aiheuttaa uhrissa häpeää ja vihaa. Luottamus muihin ihmisiin saattaa kärsiä ja itseluottamus laskea. Jopa itsetuhoiset ajatukset ovat mahdollisia. Myös fyysiset oireet ovat mahdollisia: väkivallan kokija voi kokea esimerkiksi unettomuutta tai muita ahdistuksesta seuraavia fyysisiä oireita.
Digitaalisten häirintä- ja väkivallantekojen yleisyydestä kertovat tutkimukset antavat varsin erilaisia lukuja digitaalisen väkivallan yleisyydestä. Tämä saattaa johtua siitä, että digitaalinen väkivalta kattaa hyvin erilaisia tekoja, ja tekojen asteet vaihtelevat. Koska digitaalista väkivaltaa itsessään ei ole kriminalisoitu Suomessa, ovat viralliset tilastot ilmiöstä puutteellisia.
Tilastoja digitaalisen väkivallan yleisyydestä on kerätty lähinnä erilaisten kyselytutkimusten kautta. Tähän olemme keränneet erilaisia digitaalisen väkivallan yleisyydestä kansainvälisesti tehtyjä tutkimuksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan 42 prosenttia lukioikäisistä tytöistä oli kokenut seksuaalista verkkohäirintää. Määrä on lähes kaksinkertaistunut kahden vuoden aikana.
Tilastokeskuksen tekemän Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen (2019) mukaan seitsemän prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä on joutunut joskus internetissä häirinnän kohteeksi.
Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) vuonna 2017 julkaistun raportin mukaan yksi kymmenestä naisesta on kokenut digitaalista väkivaltaa 15-vuotta täytettyään.
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) väestörahaston mukaan 85 prosenttia naisista on nähnyt digitaalista väkivaltaa verkossa ja lähes 40 prosenttia on kokenut sitä henkilökohtaisesti. Naiset, tytöt, vähemmistöt ja marginalisoidut ihmisryhmät ovat erityisen alttiita digitaaliselle väkivallalle.
Saksalaisen HateAid-järjestön vuonna 2022 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan joka toinen 18–35 -vuotiaista naisista on kokenut digitaalista häirintää edes kerran elämässään. Kyselyyn vastanneista 48 prosenttia kertoi, että häiritsevää sisältöä ei poistettu eikä palveluntarjoaja reagoinut ilmiantoon. 42 prosenttia kertoi, että ei saanut palveluntarjoajalta lainkaan vastausta. 25 prosenttia vastanneista ei ymmärtänyt palveluntarjoajan päätöstä.
Amnesty International julkaisi vuonna 2017 tuloksia kyselytutkimuksesta, joka kartoitti verkkohäirinnän vaikutuksia naisten hyvinvointiin. Kyselyyn vastasi 4000 naista Tanskasta, Italiasta, Uudesta-Seelannista, Puolasta, Espanjasta, Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. 23 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista oli kokenut verkkohäirintää. Verkkohäirintää kokeneista naisista 41 prosenttia kertoi fyysisen turvallisuutensa olleen uhattuna verkkohäirinnän takia.
Euroopan Unionin perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2014 teettämän kyselytutkimuksen mukaan teknologiavälitteinen vaino vaikuttaa erityisesti nuoriin naisiin. 18–29-vuotiaista naisista neljä prosenttia on kokenut tällaista vainoa alle 12 kuukauden sisällä kyselytutkimukseen osallistumisesta. 23 prosenttia vainon kohteeksi joutuneista naisista on joutunut vaihtamaan puhelinnumeroaan tai sähköpostiosoitettaan vainon seurauksena. Tutkimus kertoo myös, että 77 prosenttia naisista, jotka ovat kokeneet verkkohäirintää, ovat kokeneet myös yhtä tai useampaa muotoa seksuaalisuutta loukkaavasta tai fyysisestä väkivallasta kumppanin taholta. Digitaalinen väkivalta ei siis ole muusta väkivallasta irrallinen ilmiö, vaan se kietoutuu läheisesti yhteen henkisen, fyysisen ja seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan kanssa.
On olemassa yhteiskunnallisia keinoja ehkäistä digitaalista väkivaltaa.
Digitaalisen väkivallan kriminalisointi voi olla yksi keino ulottaa rikosoikeudellinen vastuu digitaalisen väkivallan tekijälle. Toisaalta tehokas keino on myös olemassaolevien rikosoikeudellisten nimikkeiden ulottaminen koskemaan myös digitaalista ympäristöä. Näin on esimerkiksi vainoamisen tapauksessa: nykyään vaino voidaan rikosoikeudellisena nimikkeenä ulottaa myös verkossa tapahtuvan vainon tapauksiin.
Teknologiayritysten ja verkkoalustojen toimilla voi myös olla vaikutusta tiettyihin digitaalisen väkivallan muotoihin. Verkkoalustojen laatimat ohjeet häirinnän ja väkivallan kitkemiseksi sekä tuen tarjoaminen väkivallan kokijalle ovat keinoja, joilla yrityksen ja verkkoalustat voivat puuttua väkivaltaan omilla alustoillaan.
Euroopan neuvoston artikkelin mukaan myös nuorten opettaminen ja tietoisuuden lisääminen digitaalisesta väkivallasta on merkittävää.
Digitaalista väkivaltaa itsessään ei ole Suomessa kriminalisoitu. Monet digitaaliseen väkivaltaan liittyvät aspektit voivat kuitenkin olla rikoslaissa rangaistavia. Hakkaraisen Turv@verkko-hankkeelle kirjoittama opas sisältää laajan oikeudellisen arvion someturvasta. Digitaalinen väkivalta saattaa oppaan mukaan täyttää esimerkiksi seuraavien rikosten tunnusmerkit:
(Digitaaliseen väkivaltaan liittyvien rikosnimikkeiden listaus Hakkaraisen kirjoittamasta Digitaalinen väkivalta parisuhteessa ja sen jälkeen – Opas väkivallan kokijalle, ammattilaiselle ja läheisille -oppaasta.)
Amnesty International Suomen osasto: Verkkohäirinnällä järkyttävät vaikutukset naisten hyvinvointiin, 2017. <https://www.sttinfo.fi/tiedote/amnesty-verkkohairinnalla-jarkyttavat-vaikutukset-naisten-hyvinvointiin?publisherId=35693046&releaseId=64792649>
Euroopan neuvosto: No space for violence against women and girls in the digital world, 2022. <https://www.coe.int/en/web/commissioner/-/no-space-for-violence-against-women-and-girls-in-the-digital-world>
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE: Cyber violence against women and girls, 2017. <https://eige.europa.eu/publications/cyber-violence-against-women-and-girls>
Euroopan Unionin perusoikeusvirasto FRA: Violence against women: an EU-wide survey, 2014. <https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra-2014-vaw-survey-at-a-glance-oct14_en.pdf>
Hakkarainen, Louna: Digitaalinen väkivalta parisuhteessa ja sen jälkeen – Opas väkivallan kokijalle, ammattilaiselle ja läheisille, 2019. <https://images.ctfassets.net/pbxhiiewat8h/NOPIzWCuPzG1sF2HANVla/75f7f2941f100f93e2cfa946b1312863/Digitaalinen-v____kivalta-parisuhteessa_28Oct19-1.pdf>
HateAid gGmbH: Poll on digital violence: Unsatisfied and helpless – how social media platforms are failing users, 2022. <https://hateaid.org/wp-content/uploads/2022/05/hateaid-eu-report-redress-social-media-platforms.pdf>
Naisten Linja: Digitaalinen väkivalta. <https://naistenlinja.fi/digitaalinen-vakivalta/>
Rikosuhripäivystys: Digitaalinen väkivalta ja vaino. <https://www.riku.fi/erilaisia-rikoksia/digitaalinen-vakivalta-ja-vaino/>
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely 2021. <https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely, https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimus-ja-seuranta/kasvuympariston-turvallisuus>
Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, 2019. <https://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_fi.pdf>
Valtioneuvosto: Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma vuosille 2020–2023. <https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OM014:00/2020>
YK:n väestörahasto UNFPA <https://www.unfpa.org/digital-violence-violence>
Haluatko tietää mitä tasa-arvotyön kentällä tapahtuu? Mitkä aiheet ovat tällä hetkellä vaikuttamistyömme keskiössä? Tilaa NYTKSin uutiskirje ja pysy kärryillä tapahtumista! Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.
Mediatiedustelut
Kia Löfberg
Viestintäasiantuntija
kia.lofberg@nytkis.org
puh. +358 40 550 1214
© NYTKIS ry
