Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry kokoaa hallitusohjelmatavoitteidensa taakse koko suomalaisen naisjärjestökentän (n. 420 000 henkilöä). Jäseniämme ovat yhdeksän eduskuntapuolueen naisjärjestöt, Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöjen Keskusliitto sekä Sukupuolentutkimuksen seura.
1. Lähisuhdeväkivallan sovittelu rajataan sovitteluprosessien ulkopuolelle lainsäädännöllä. *
- Vuonna 2020 lähisuhdeväkivaltarikoksia ohjattiin sovitteluun 2 669 eli noin 36 prosenttia kaikista sovitteluun ohjatuista väkivaltarikoksista.
- Tilastokeskuksen mukaan 88 % sovitteluun ohjatusta lähisuhdeväkivallasta on parisuhdeväkivaltaa.
- Suurimmassa osassa parisuhdeväkivaltatapauksista (89 %) uhri on nainen. THL:n raportin (2019) mukaan sovitteluun on ohjattu myös törkeitä pahoinpitelyjä ja jopa seksuaalirikoksia.
- Vuonna 2021 seksuaalirikoksia tarjottiin soviteltavaksi yhteensä 122 tapausta.
- Tyypillisin sovittelusopimus lähisuhdeväkivaltatapauksissa on anteeksipyyntö ja lupaus väkivallan lopettamisesta.
- Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa valvova komitea (GREVIO) on suosittanut Suomelle, että poliisia selkeästi kielletään ohjaamasta lähisuhdeväkivaltaa sovitteluun, mikäli on epäilys, että väkivalta on toistuvaa.
- Kiellosta huolimatta Suomessa sovitellaan myös toistuvaa lähisuhdeväkivaltaa.
- Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisen yleissopimusta valvova komitea (CEDAW) asetti lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumisen nopeutettuun seurantaan syksyllä 2022.
- Suomen tulee toimia lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumiseksi kahden vuoden sisällä.
2. Tyttöjen koulupolun aikana kohtaamaan häirintään puuttumiseksi laaditaan ja toimeenpannaan toimenpideohjelma.
- Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan tytöillä ja muunsukupuolisilla on selkeästi enemmän kokemuksia muun muassa perheväkivallasta ja seksuaaliväkivallasta kuin pojilla.
- Keväällä 2022 toteutetun lapsiuhritutkimuksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan määrä on kääntynyt nousuun. Muutos näkyy erityisesti tyttöjen vastauksissa.
- 8. ja 9. -luokkalaisista tytöistä ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista lähes puolet oli kokenut seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana.
- 4. ja 5. -luokkalaisista tytöistä 10,1 prosenttia on kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä viimeisimmän vuoden aikana.
3. Toteutetaan kokonaisvaltainen eläkkeiden tasa-arvoon liittyvä toimenpideohjelma. Etsitään ja toimeenpannaan konkreettisia ratkaisuja naisten eläkeköyhyyteen. Kansan- ja takuueläkettä nostetaan ylimääräisellä indeksikorotuksella.
- Vuonna 2021 naisten keskieläke oli 1 601 euroa ja miesten 2 006 euroa kuukaudessa, eli naisten keskimääräinen eläke oli viidenneksen pienempi kuin miesten.
- Suomessa on Pohjoismaihin verraten yksi suurimmista eläke-eroista sukupuolten välillä.
- Kansan- ja takuueläkkeellä sekä leskeneläkkeellä on naisille miehiä merkittävästi suurempi rooli tulonmuodostuksessa, sillä noin viidennes naisten kokonaiseläkkeestä muodostuu niistä.
- Tehokkain tapa vastata eläkeläisten ja eläkeläisnaisten pienituloisuuteen on kansan- ja takuueläkkeeseen kohdistuvat korotukset.
- Naisten koulutustaso on kaikissa Pohjoismaissa korkeampi kuin miesten. Naisten palkat ja toimeentulo ovat kaikissa Pohjoismaissa kuitenkin pienemmät kuin miesten.
- Suomessa yli 65-vuotiaiden naisten köyhyysriski on Pohjoismaiden toiseksi suurin.
Kaikki tavoitteemme hallitusohjelmalle:
https://nytkis.org/hallitusohjelmatavoitteet-2023-2027/
Lähteitä:
Pohjoismainen ministerineuvosto (2022), Gender equal pensions in the nordics
Eläkkeen saajien tulotaso, keskimääräiset eläkkeet ETK 2021
Lapsiuhritutkimus (2023), Tampereen yliopisto
Kouluterveyskysely (2021), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähisuhdeväkivaltarikosten sovittelu — Nykytila ja kehittämisehdotukset. Työryhmän loppuraportti (2019), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Aikuisista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 76,8 prosenttia naisia (2020), Tilastokeskus
* Istanbulin sopimus (GREVIO) sekä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW) ovat merkittävimpiä globaalisti ratifioituja YK:n ihmisoikeussopimuksia. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen vuonna 2015 ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen vuonna 1986.
