Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotoiminnan muutoksista.
Tilastoviranomaisten tuottama, kattava ja monipuolinen data muodostaa perustan niin poliittiselle päätöksenteolle, järjestöjen vaikuttamistyölle kuin akateemiselle tutkimuksellekin. Suomalainen tilastotoiminta on maailmanlaajuisestikin huippuluokkaa, ja erityistä kiitosta ansaitsee sukupuolinäkökulman huomioiminen läpileikkaavasti eri tilastoissa. Tilastokeskuksen tekemän pitkäjänteisen työn ansiosta olemme saaneet tasa-arvotyön ja -politiikan pohjaksi luotettavaa tietoa muun muassa sukupuolittuneista asenteista mies- ja naisjohtajia kohtaan, seksuaalisen häirinnän kokemusten yleisyydestä työelämässä, lähisuhdeväkivallan yleisyydestä suomalaisten keskuudessa, sekä palkka- ja työalojen segregaatiosta.
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry esittää huolensa suunnitelluista heikennyksistä tilastotoimintaan ja erityisesti sen mittavista vaikutuksista tasa-arvopolitiikalle, -tutkimukselle ja -työlle. Toteutuessaan leikkauksilla Tilastokeskuksen tasa-arvotiedon tuottamiseen olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tasa-arvon edistämiseksi tehtävään työhön, joka on myös hallitusohjelmassa määritelty prioriteetiksi. Niin ikään hallitusohjelmassa korostetaan tiedolla johtamisen tärkeyttä ja tutkitun tiedon hyödyntämistä aktiivisesti päätöksenteossa. Tasa-arvotilastoinnin jatkuvuuden takaaminen ja riittävä resursointi onkin sekä hallitusohjelman mukaista, että tasa-arvon edistämiseen tähtäävän päätöksenteon edellytys.
Erityisen huolestuttavaa tasa-arvotiedon näkökulmasta on se, että yksi kolmesta Suomen tilastolaissa (280/2004) määritellystä tilastoviranomaisesta on jo lakkauttanut sen tasa-arvotietoa tuottavan toimijan, Tasa-arvotiedon keskuksen. Tasa-arvotiedon lakkauttaminen oli jo itsessään vakava isku tasa-arvotiedon keräämiselle ja kokoamiselle Suomessa, sekä pakotti turvautumaan entistä voimakkaammin toisen laissa määritellyn tilastoviranomaisen eli Tilastokeskuksen tuottamaan tasa-arvotilastointiin.
Mikäli leikkaukset Tilastokeskuksen toimintaan toteutuvat, NYTKISin arvio on, että Suomen tasa-arvotilastointi tulee heikkenemään merkittävästi. Tasa-arvolaissa määritelty viranomaisten velvoite edistää tasa-arvoa koskee myös tilastoviranomaisia, kuten Tilastokeskusta ja Lukea. NYTKIS toivookin, että muutosehdotusten sukupuolivaikutukset arvioidaan kattavasti kunkin tilaston kohdalla ennen päätösten tekemistä, ja että asiassa kuullaan laajasti tasa-arvoasiantuntijoiden näkemyksiä.
Kommentit aihealueen 1. Talous ja globalisaatio tilastojen muutoksiin
NYTKIS on huolissaan erityisesti kotitaloustuotannon arvoa kartoittaneen tilaston lakkauttamisesta. Kyseinen tilasto on tehnyt näkyväksi mm. palkatonta kotityötä ja hoivaa sekä niiden arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa, mitkä hyvin suurilta osin edelleen kasautuvat naisille. Tilaston lakkauttaminen tarkoittaa, että tilanteen kehittymistä suuntaan tai toiseen on mahdotonta seurata Suomessa, mikä myös vaikeuttaa tilanteen edistämistä mm. poliittisen päätöksenteon keinoin merkittävästi. Tilaston lakkauttaminen on peruttava.
Kommentit aihealueen 3. Yhteiskunta ja yhdenvertaisuus tilastojen muutoksiin
Aihealueen 3 muutokset ovat tasa-arvotilastoinnin näkökulmasta erityisen huolestuttavia. Erityisen tärkeää tietoa tasa-arvotyötä tekeville on tarjonnut viiden vuoden välein julkaistava työolotutkimus, joka ollaan muutosten myötä lakkauttamassa kokonaan. Kuten myös muistiossa todetaan, vastaavia tietoja ei ole saatavilla hallinnollisista aineisoista. Kyseinen tilasto on toiminut tärkeänä tietolähteenä työolojen sukupuolittuneisuudesta ja tarjonnut esimerkiksi tärkeää tietoa seksuaalisen häirinnän yleisyydestä työelämässä. Tilaston lakkauttaminen on peruttava.
Lisäksi NYTKIS esittää huolensa sektorikohtaisen palkkatilastoinnin heikentämistä kohtaan. Sukupuolten palkkakuilun umpeen kuromisen ehtona on, että ajantasaista ja tarkkaa tietoa eri alojen palkkakehityksestä julkaistaan säännöllisesti. Kuntasektorin ja paikallishallinnon palkkoja, valtion kuukausipalkkoja ja yksityisen sektorin tuntipalkkoja koskevat tilastot ja niiden julkaisutahti olisikin syytä säilyttää ennallaan, eikä heikentää palkka-avoimuuden ja -tasa-arvon näkökulmasta tärkeän tiedon saatavuutta supistamalla tietosisältöjä ja yhdistämällä tilastoja.
Kommentit aihealueen 4. Kestävä kehitys ja ympäristö tilastojen muutoksiin
–
