Suomella on globaalisti vahva maine tasa-arvon mallimaana. Eikä syyttä – olemme monin tavoin ansainneet maineemme, etenkin mitä tulee naisten poliittiseen osallistumiseen, kouluttautumiseen tai työssäkäyntiin. Tilastojen perusteella Suomella on kuitenkin kyseenalainen maine, mitä tulee naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyteen. Tämä ongelma on viimein otettava tosissaan.
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi marraskuussa tuloksia Euroopan laajuisesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin naisten kokeman väkivallan yleisyyttä Euroopan eri maissa. Jälleen kerran suomalaisnaisten kokemukset väkivallasta olivat huolestuttavan yleisiä.
Suomessa asuvista 18–74-vuotiaista naisista:
- 57 % on kokenut elämänsä aikana fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa, EU-maiden keskiarvon ollessa 31 %.
- 53 % fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, seksuaalista väkivaltaa ja/tai psykologista väkivaltaa parisuhteessaan elämänsä aikana. EU-maista vain Unkarissa naisten kokemukset ovat yleisempiä kuin Suomessa.
- 47 % on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, seksuaalista väkivaltaa joltain muulta kuin kumppaninsa taholta elämänsä aikana.
Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ja rakenteellinen ongelma, joka kumpuaa syvään juurtuneesta naisvihasta. Kyseessä on häpeätahra, joka maksaa yhteiskunnalle 150 miljoonaa euroa vuosittain. On hienoa, että hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassan vahvistamaan rikoksen uhrien asemaa, puuttumaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan sekä vahvistamaan väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluita.
“Kiitämme eduskuntaa viime viikolla käydystä erinomaisesta ajankohtaiskeskustelusta, jossa väkivalta tuomittiin yksimielisesti puoluerajat ylittäen. Toivomme, että tämä keskustelu oli vasta alku konkreettisille toimenpiteille väkivallan vähentämiseksi. Hallituksen onkin nyt osoitettava sitoutumisensa hallitusohjelmaansa ja tuotava eduskuntaan esityksiä, joilla vahvistetaan väkivaltaa kokeneiden ja sitä tehneiden tukipalveluita sekä lisätään väkivallan vastaista työtä. Samalla valtio säästää pitkällä aikavälillä, kun sairauspoissaolot ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö vähenevät,” sanoo Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n pääsihteeri Silla Kakkola
“Naisiin kohdistuva väkivalta on hyvin sukupuolittunut ilmiö, jossa tekijä on useimmiten mies ja uhri nainen. Tämän vuoksi ongelman ratkaisemiseksi ei riitä pelkästään resurssien lisääminen, vaan on pureuduttava väkivallan juurisyihin: pojat kasvatetaan edelleen osaksi väkivaltakulttuuria, ja monet miehet tarvitsevat tunnetaitoihin lisää osaamista. Meidän on puututtava yhteiskunnan sukupuolittuneisiin valtarakenteisiin sekä haitallisiin ajatusmalleihin ja asenteisiin,” vaatii Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n puheenjohtaja Inka Hopsu.
Naisiin kohdistuva väkivalta sai marraskuussa vihdoin sille ansaitun näkyvyyden NYTKIS ry:n väkivaltatutkimuksen julkistuksen myötä, mistä olemme erityisen kiitollisia. Keskustelu ei kuitenkaan saa jäädä pelkkien puheiden tasolle – vaadimme, että naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen osoitetaan viimein riittävästi resursseja ja konkreettisia toimenpiteitä.
Suomen on ansaittava paikkansa uudelleen tasa-arvon mallimaana kääntämällä synkät tilastot valoisampaan suuntaan. On aika lopettaa naisiin kohdistuva väkivalta.
Lisätietoja:
Silla Kakkola
Pääsihteeri, NYTKIS ry
puh. +358 50 469 6242
silla.kakkola@nytkis.org
