Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/11469/2025-UM-9
Johdanto
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry kiittää mahdollisuudesta lausua taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä (TSS) oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen käytäntöönpanoa koskevasta määräaikaisraportista. TSS-yleissopimus on keskeinen osa kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää, ja NYTKIS ry tarkastelee määräaikaisraporttia erityisesti sukupuolten tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisen näkökulmasta. Tämän tulee olla läpileikkaava teema raportin täytäntöönpanossa, jotta yleissopimuksessa taatut oikeudet toteutuvat Suomessa. Erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevien sekä risteävää ja moniperustaista syrjintää kohtaavien naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikilla määräaikaisraportin osa-alueilla. NYTKIS ry keskittyy lausunnossaan artikloihin 2, 3 ja 10.
Artikla 2:
Raportissa esitellään melko kattavasti lainvalmistelun ihmisoikeusvaikutusten arviointia ja yhdenvertaisuuslain uudistuksia. NYTKIS pitää tärkeänä, että Suomella on lainvalmistelussa selkeät ja ajankohtaiset työkalut sukupuolivaikutusten arviointia varten.
NYTKIS ry peräänkuuluttaakin intersektionaalisempaa, sukupuolen ja muiden syrjintäperusteiden risteävän luonteen huomioimista eri vähemmistöjen asemaa tarkastellessa. Olisi tärkeää tuoda esiin ja tunnistaa nykyistä paremmin erilaisia haasteita ja syrjinnän muotoja, joita esimerkiksi maahan muuttaneet naiset, romaninaiset sekä vammaiset naiset ja tytöt kohtaavat. NYTKIS toivookin Suomen hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä moniperustaiseen syrjintään puuttumiseksi.
Lisäksi NYTKIS haluaa tuoda esiin Plan International Suomen tavoin huolen kehitysrahoituksen riittämättömästä tasosta. Suomen tulisi vastata määräaikaisraportoinnissaan komitean suositukseen vähimmäistavoitteeseen pyrkimisestä ja tuoda esiin, kuinka suositukseen tullaan vastaamaan.
Artikla 3:
Artiklassa 3 keskitytään sukupuolten tasa-arvoon liittyviin teemoihin sekä aihepiiriin liittyviin suosituksiin. NYTKIS ry jakaa yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevan komitean huolet suomalaisten työmarkkinoiden ja koulutusvalintojen segregaatiosta miesten ja naisten välillä, hoivataakan kasautumisesta naisille ja miesten vanhempainvapaiden vähäiseen käyttöön. NYTKIS kannattaa vahvasti komitean suosituksia tilanteen edistämiseksi ja toivoo Suomelta määräaikaisraportissa täsmällisiä toimia komitean suositusten täyttämiseksi.
Tämänhetkisessä versiossa ei tuoda esiin, kuinka suosituksiin 19 a ja 19 b vastataan. NYTKIS korostaa sektorien rajat ylittävää yhteistyötä suositusten täyttämiseksi. Esimerkiksi suosituksessa 19b (Pursue awareness-raising campaigns challenging stereotypical expectations of gender roles) yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa ja/tai kansalaisjärjestöjen suositukseen vastaavan hanketyön tukeminen valtion taholta on keskeistä suosituksen täyttämisen kannalta.
Lisäksi mainittakoon, että vaikka tuore perhevapaauudistus on tärkeä askel kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta, NYTKIS myös toivoo komitean tavoin Suomea tuomaan määräaikaisraportissaan esille konkreettisempia toimia isien vanhempainvapaiden lisäämiseksi. Hoivavastuun epätasa-arvoinen jakautuminen vaikuttaa myös naisten pienempään eläkekertymään, ja esimerkiksi kotihoidontuen eläkekertymän matala taso ylläpitää ongelmaa.
NYTKIS jakaa komitean huolen palkkakuilun sulkemisen hitaan tahdin sekä sitovien toimenpiteiden puuttumisen osalta. NYTKIS peräänkuuluttaa Suomen hallitukselta kunnianhimon tason lisäämistä palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Nykyinen tavoite (palkkaero miesten ja naisten välillä enintään 14,5 % vuoteen 2027 mennessä) ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen. Suomen toimenpiteiden tulisi tähdätä palkkakuilun sulkemiseen, ei ainoastaan pienentämiseen.
Yleisenä huomiona artiklan 3 osalta NYTKIS haluaa kiinnittää huomiota tasa-arvotilastoinnin heikentämiseen nykyisen hallituksen aikana Suomessa. Tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttaminen sekä viimeaikaiset heikennykset Tilastokeskuksen toimintaan ovat voimakkaassa ristiriidassa komitean suositusten kanssa. Erityisen tärkeää tietoa tasa-arvotyötä tekeville on tarjonnut viiden vuoden välein julkaistava työolotutkimus, joka ollaan viimeisimmän tiedon mukaan lakkauttamassa kokonaan. Kyseinen tilasto on toiminut tärkeänä tietolähteenä työolojen sukupuolittuneisuudesta ja tarjonnut esimerkiksi tärkeää tietoa seksuaalisen häirinnän yleisyydestä työelämässä. Lisäksi sektorikohtaista palkkatilastointia ollaan heikentämässä. Sukupuolten palkkakuilun umpeen kuromisen ehtona on, että ajantasaista ja tarkkaa tietoa eri alojen palkkakehityksestä julkaistaan säännöllisesti. NYTKIS pyytää työryhmää arvioimaan näiden kehityskulkujen vaikutusta TSS-sopimuksen toimeenpanoon.
Lisäksi sukupuolten tasa-arvoa tarkastellessa tulisi huomioida naisten moninaisuus ja naisten risteävien erojen vaikutukset mm. työelämässä. Määräaikaisraportissa ei tuoda ilmi, kuinka naisten moninaisuus ja erilaiset asemat otetaan huomioon TSS-sopimuksen toimeenpanossa tarkasteluajanjaksolla. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien naisten asemaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota Suomen määräaikaisraportissa.
NYTKIS toivottaa toimet raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lopettamiseksi erittäin tervetulleiksi. On ollut erittäin tärkeää, että tilanteen vakavuus on selvitetty perinpohjaisesti, ja että selvitykset ovat johtaneet suosituksiin lakimuutoksista tasa-arvolain osalta. NYTKIS toivookin, että lakimuutos astuu voimaan mahdollisimman pian ja että sen noudattamisen valvontaan ohjataan riittävät resurssit. Samalla NYTKIS kuitenkin huomauttaa, että hallituksen toimet raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseen ovat myös keskenään ristiriidassa, sillä määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottaminen sekä irtisanomissuojan heikentäminen päinvastoin todennäköisesti lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Artikla 10
Artiklassa 10 käsitellään mm. naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa, joiden osalta tehtyjä toimia NYTKIS pitää erittäin tärkeinä. Samalla NYTKIS on kuitenkin huolissaan erityisesti hyvinvointialueilla tehtävästä lähisuhdeväkivallan ehkäisy- ja torjuntatyön resursseista, sillä hallitus on leikannut hyvinvointialueilta, joista moni on jo valmiiksi kärsinyt resurssipulasta. Kuten raportissa todetaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi 2022 ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi. Kuitenkin, koska rakenteet eivät ole lakisääteisiä, pitää NYTKIS hyvin todennäköisenä uhkana etteivät resurssipulasta kärsivät hyvinvointialueet toimeenpane ohjeita täysimääräisesti. Tämä uhkaa palvelujen saatavuutta, laatua ja esimerkiksi ammattilaisten mahdollisuuksia tunnistaa ja puuttua väkivaltaan. Siksi NYTKIS katsoo, että lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteista ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämisestä tulee säätää lailla mitä pikimmiten. Lainsäädäntö lisäisi alueiden yhdenvertaisuutta ja varmistaisi väkivallan ehkäisytoimet.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn ja torjunnan osalta NYTKIS pitää lisäksi hyvin ongelmallisena, että sosiaali- ja terveysalan järjestöjen saamien tukien mittavia leikkauksia. Suomessa kolmas sektori vastaa suuresta osasta väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluista sekä myös väkivallan tekijöiden kanssa tehtävästä työstä.
Kunnioittavasti,
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Lausunnon valmistelijat:
Katariina Haapea, vaikuttamistyön asiantuntija
Taru Anttonen, pääsihteeri
