Fatim Diarra: Politiikka on naisille turvatonta – on aika vaatia toimia!

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Toimiakseen demokratia vaatii sen, että jokainen yhteiskuntamme jäsen voi osallistua vailla pelkoa. Muuten demokratia jää tyngäksi, vahvojen ja vauraiden vallaksi. Jokaisella meistä on oikeus osallistua poliittiseen päätöksentekoon ja politiikan tekemiseen. Politiikan tulisikin olla tila, jossa jokaisen on mahdollista osallistua turvallisesti ja vailla pelkoa häirinnästä ja väkivallasta. Viime vuosina lisääntynyt vihapuhe haastaa varsinkin naisten ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua politiiseen päätöksentekoon.  

Tutkimukset osoittavat, että kuntapolitiikassa mukana olevat naiset kokevat vihapuhetta huomattavasti miehiä enemmän. Naisiin kohdistuva vihapuhe liittyy usein nimenomaan heidän sukupuoleensa. Seksististä vihapuhetta ja häirintää voi esiintyä nöyryyttämisenä, pilkkaamisena, syyllistämisenä, esineellistämisenä, huoritteluna sekä vartalon arvosteluna. Naisten kohtaama vihapuhe pyrkii myös usein vähättelemään naisten mielipiteitä ja taitoja. Vihapuheen tavoittena on pelotella ja hiljentää naiset ja vähemmistöt.

Ihmisten oikeudet ilmaista mielipiteitään ja käydä julkista keskustelua ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Päättäjien tulee voida esittää kantansa ja käydä vuoropuhelua kansalaisten kanssa. Vihapuheen yleistyminen on kuitenkin johtanut siihen, että moni jättää osallistumatta keskusteluun. Mielipiteensä ilmaisusta ja erityisesti herkistä aiheista keskustelusta saatetaan naisia “rangaista” massiivisella vihavyöryllä.

Valtioneuvoston tilaama tutkimus vuodelta 2019 kartoitti vihapuheen vaikutusta politiikassa aktiivisesti toimiville henkilöille. Tulokset olivat selvät: vihapuhe vähentää päättäjien osallistumista julkiseen keskusteluun. Tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa kuntapäättäjistä ja melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamus- tai virkatehtäviensä takia.

Tutkimus osoitti myös, että tietyt keskustelunaiheet saavat aikaan enemmän vihapuhetta kuin toiset. Erityisen paljon vihapuhetta saivat aikaan maahanmuuttoon, uskontoon ja ympäristökysymyksiin sekä sukupuoleen liittyvät puheenaiheet. On huolestuttavaa, että sukupuoleen liittyvistä aiheista, kuten sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista puhuminen aiheuttaa niin paljon vihapuhetta.

Ilmiö tuottaa ikävän noidankehän: naiset kohtaavat sukupuolensa takia enemmän vihapuhetta, mutta sukupuolittuneesta vihapuheesta avoimesti puhuminen saa aikaan yhä enemmän vihapuhetta. Vihapuheen onkin todettu rajoittavan demokratian toteutumista monin eri tavoin. Erityisesti sukupuolittunut ja rodullistettuihin naisiin kohdistuva vihapuhe voi vaikuttaa naisten ja vähemmistöjen halukkuuteen asettua ehdolle vaaleissa. Tämä on demokraattisen yhteiskuntamme kannalta äärimmäisen huolestuttavaa, sillä tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan mukaan kaikenlaisia ihmisiä.

Politiikkaan osallistumisesta on tehtävä turvallista kaikille, myös naisille ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluville ihmisille. Jokaisella meistä on vastuu puuttua näkemäämme vihapuheeseen. Yksi tehokkaimmiksi havaittuja keinoja vihapuheen lopettamiseen on vihapuhujien ilmiantaminen verkossa. Vihapuheeseen puuttumiseksi vaaditaan kuitenkin myös poliittisia tekoja: maalittaminen on kriminalisoitava ja sosiaalisen medioiden alustojen vastuuta on lisättävä. Poliittisesti aktiivisten naisten kohtaamaa vihapuhetta ja sen vaikutuksia on selvitettävä lisää, ja tämä vaatii taakseen resursseja.

Fatim Diarra

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n sekä Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja