Maailman huomio kiinnittyy ensi viikolla 5. marraskuuta pidettäviin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Vaalien voittaja tulee vaikuttamaan merkittävästi Yhdysvaltain sisä- ja ulkopolitiikkaan tulevien neljän vuoden ajan. Suomen, kansainvälisen yhteisön ja YK:n kannalta on merkittävää, kumpi ehdokkaista valitaan Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi: Kamala Harris vai Donald Trump.
Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun YK:n neljäs naisten maailmankonferenssi pidettiin Pekingissä. Tuolloin 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui ensimmäistä kertaa aktiivisesti edistämään naisten oikeuksia ja tunnustamaan ne osaksi ihmisoikeuksia. Pekingin toimintajulistuksen tavoitteena on edistää naisten asemaa yhteiskunnan kaikilla eri osa-alueilla, myös yhteiskunnallisina vaikuttajina.
Kaikesta tästä huolimatta naisjohtaja politiikan huipulla ei ole vieläkään normi. Tämän vuoden YK:n yleiskokouksessa puheenvuoron pitäneistä 133 valtionjohtajasta vain yhdeksän on naisia. Maailmassa on ainoastaan 19 naispresidenttiä. Yhdysvallat ei ole tässä suhteessa edelläkävijä; maassa ei ole koskaan ollut naispresidenttiä. Kamala Harris on vasta maan historian toinen nainen, jonka valtapuolue on asettanut presidenttiehdokkaaksi. Lasikatto on siis edelleen murtamatta.
Olen seurannut pitkään naisten oikeuksien tilaa vuosittain järjestettävässä YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) istunnoissa New Yorkissa ja päässyt todistamaan, kuinka paljon Yhdysvaltain presidentin arvomaailma vaikuttaa monenkeskisen yhteistyön ja kansainvälisen politiikan painopisteisiin naisten ja tyttöjen oikeuksien osalta.
Presidentti Trumpin aikakaudella Yhdysvallat lähentyi YK:ssa naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä naisten oikeuksia kyseenalaistavien konservatiivisten maiden, kuten Saudi Arabian, Irakin ja Malesian kanssa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia vastustettiin voimakkaasti. Presidentti Bidenin ja varapresidentti Harrisin kaudella Yhdysvallat on palannut Suomen ja EU:n kanssa samanmielisten maiden riviin vaatimaan YK:lta vahvempia toimia ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien edistäjänä.
Yhdysvallat on yksi maailman johtavista suurvalloista ja Suomen tärkeimpiä ulkopoliittisia kumppaneita. Sillä, kuka maata johtaa, on suuri vaikutus naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon myös globaalisti. Yhdysvalloilla on valta esimerkillään ja suhteillaan vaikuttaa merkittävästi siihen, että sukupuolten tasa-arvo taantumisen sijaan edistyy.
Maailman naisille ja tytöille sillä todellakin on väliä, kuka valitaan marraskuussa Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi.
