Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry on erittäin huolissaan hallituksen suunnitelmista leikata lähisuhde- ja seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden naisten tukipalveluista. Järjestöjen tarjoamista väkivaltapalveluista karsiminen on lyhytnäköistä talouspolitiikkaa, ja sen laskun maksavat naiset.
Suomi on Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan joka kolmas nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, ja joka toinen henkistä väkivaltaa parisuhteessa. Järjestöt ja niiden koordinoimat vapaaehtoiset tekevät elintärkeää työtä väkivallan ja rikosten uhrien auttamiseksi ja tukemiseksi; ne ovat usein ensimmäinen taho, jolle väkivaltaisesta tilanteesta kerrotaan, ja ne tarjoavat väkivallan uhreille apua prosessin jokaisessa vaiheessa.
Hallituksen suunnittelemien leikkausten vuoksi järjestöjen tarjoama konkreettinen apu on kuitenkin vaarassa. Suunnitellut leikkaukset väkivallan uhreja tukevaan toimintaan jättävät yhä useamman naisen selviytymään yksin äärimmäisen vaarallisessa tilanteessa. Myös kansainvälisten sitoumusten valossa Suomen tulisi vahvistaa tukipalveluita tarjoavien järjestöjen toimintaedellytyksiä.
Suomella on julkinen velvoite tukea rikosten ja väkivallan uhreja. Hallitus onkin sitoutunut hallitusohjelmassaan vahvistamaan rikoksen uhrien asemaa, puuttumaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan sekä vahvistamaan väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluita. Hallituksen esitys kieltää lähisuhdeväkivallan sovittelu on myönteinen esimerkki hallituksen tasa-arvoa edistävistä toimista.
Nyt kaavaillut leikkaukset väkivallan uhreja tukevien järjestöjen rahoitukseen vievät kuitenkin uskottavuutta hallituksen sitoutuneisuudesta naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen. Sovittelulain uudistamisesta tulevat hyödyt väkivallan uhrien aseman parantamiseksi kuitenkin mitätöityvät, mikäli uhrien auttamisjärjestelmä rapautetaan. Väkivaltatyötä tekevien järjestöjen rooli keskeisinä palveluntarjoajina on tunnistettava ja niiden työtä on tuettava.
Väkivallan uhrien tukipalveluista leikkaaminen on vaikeasti perusteltavissa myös talouden näkökulmasta. Naisiin kohdistuva väkivalta maksaa julkiselle terveydenhuollolle 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset käyttävät julkisia terveys- ja sosiaalipalveluita kaksi kertaa ja oikeuspalveluita jopa neljä kertaa enemmän kuin väestö keskimäärin. Järjestöjen tarjoama varhainen apu ja tuki säästävät valtion varoja pitkällä tähtäimellä vähentämällä sairauspoissaoloja ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä.
Lisäksi NYTKIS korostaa väkivallan juurisyihin puuttumisen tärkeyttä uhrien auttamisen ohella. Naiset eivät pysty lopettamaan heihin kohdistuvaa väkivaltaa – vain väkivallan tekijät voivat sen tehdä. Tämä onnistuu panostamalla sukupuolistereotypioita ja haitallisia sosiaalisia normeja purkavaan, ennaltaehkäisevään työhön, jota monet sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt tekevät. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen tuo säästöjä pitkällä tähtäimellä, sillä tasa-arvon lisääntyessä ja väkivallan vähentyessä myös tarve tukipalveluille vähenee.
Peräänkuulutamme hallitukselta johdonmukaista työtä naisten oikeuksien edistämiseksi Suomessa. Sovittelulain uudistamiseen liittyvät hyödyt väkivallan uhrien aseman parantamiseksi mitätöityvät, mikäli uhrien auttamisjärjestelmä rapautetaan. Väkivallan uhrien auttamiseen kohdistuvat leikkaukset on peruttava.
