Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n hallitus vaatii, että lähestymiskiellon käyttöä ja valvontaa on tehostettava osana laajempaa kokonaisuutta naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja väkivallan uhrien suojelemiseksi.
Suomi epäonnistuu lähisuhdeväkivallan uhrien suojelemisessa. Pelkästään tammikuun aikana peräti kolme naista on kuollut lähisuhdeväkivallan uhrina, ja jos nykykehitys jatkuu, naisia voi kuolla lähisuhdeväkivallan seurauksena kuluvan vuoden aikana jopa 36. Parisuhdesurmien naisuhrien määrässä on nähtävissä kasvua, ja vuonna 2024 viranomaisille raportoidun lähisuhdeväkivallan määrä kasvoi kaksi prosenttia. Suomi on ollut jo vuosikausia Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille.
”Lähisuhdeväkivaltaan on puututtava ennen kuin on liian myöhäistä. On selvää, ettei lähestymiskielto toimi tällä hetkellä uhrien suojelemisessa. Laki mahdollistaa sähköisen valvonnan, mutta sitä käytetään äärimmäisen harvoin”, toteaa NYTKIS ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja ja rikoskomisario Mira Nieminen (ps).
Usein tekijät jatkavat uhrin vainoamista, sillä tappouhkauksista, toistuvista lähestymiskiellon rikkomisista tai vakavistakaan rikosepäilyistä huolimatta heitä ei vaadita vangittaviksi.
”Rangaistuksia lähestymiskiellon rikkomisesta tulee koventaa: toistuvasti lähestymiskieltoa rikkovan tekijän pitäisi kärsiä vankeusrangaistus”, Nieminen jatkaa.
Vaaran merkkejä ei tunnisteta ajoissa
Lähisuhdeväkivallan uhrien kynnys hakea apua on korkea, mutta poliisilla on keskeinen rooli lähisuhdeväkivallan torjumisessa ja uhrien suojelemisessa. Moni uhri olisi elossa, jos viranomaiset olisivat toimineet toisin.
Lähestymiskieltoon liittyvien ongelmien ratkaiseminen ei itsessään lopeta naissurmia tai naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, mutta se voi parantaa uhrien turvallisuutta sekä mahdollistaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttumisen ja sen ehkäisemisen.
Lähestymiskielto on ollut pitkään keskeinen keino häirinnän ja vainon ehkäisyssä, mutta asiantuntijoiden mukaan vain kolmasosa lähestymiskieltoa saaneista noudattaa kieltoa.
Ei pitäisi koskaan olla uhrin vastuulla valvoa, että lähestymiskieltoa noudatetaan.
”Viranomaisten kyky tunnistaa vaaran merkit ja puuttua lähisuhdeväkivaltaan jo varhaisemmassa vaiheessa parantaa väkivallan ennaltaehkäisyä. Jokaisessa lähisuhdeväkivaltatapauksessa poliisille tulisi mahdollistaa riittävä aika ja resurssit tehdä huolellinen riskinarviointi. Poliisin tehtävien lisääntyessä ja vaatimusten kasvaessa riskinarvioihin on jäänyt puutteita ja tätä tulee korjata”, sanoo Mira Nieminen.
Lähisuhdeväkivallan uhrien suojelemiseksi lähestymiskieltohakemukset tulee käsitellä välittömästi, lähestymiskiellon valvontaa on tehostettava ja kiellon rikkomiseen puututtava nykyistä vaikuttavammin.
Suomen on pystyttävä parempaan lähisuhdeväkivallan uhrien suojelemiseksi.
Lisätiedot & haastattelupyynnöt:
Kia Löfberg, viestinnän asiantuntija
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
kia.lofberg@nytkis.org
puh. +358 40 550 1214
