Vuoden 2026 ensimmäisten kolmen kuukauden aikana on tapettu kahdeksan naista – enemmän kuin koskaan vastaavana ajanjaksona. Jos kehitykseen ei puututa välittömästi, naisia voi kuolla tänä vuonna väkivaltaisesti jopa 32. 2020-luvulla naisia on kuollut väkivaltaan keskimäärin 20 vuodessa, joten tämän vuoden arvio ylittäisi keskiarvon selvästi. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry vaatii hallitukselta nopeita ja konkreettisia toimia naistappojen ehkäisemiseksi.
”Suomi on jo valmiiksi Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille. Jotta kuluvan vuoden ennätysluvut tapettujen naisten määrässä eivät toteutuisi, tarvitaan painavia poliittisia toimia nyt heti”, painottaa NYTKIS ry:n pääsihteeri Taru Anttonen.
NYTKIS vaatii hallitukselta välittömiä toimia: lähestymiskieltojen toimivuutta on tehostettava, väkivallan tekijöiden auttamistyöhön on osoitettava lisää resursseja ja lähisuhdesurmien tutkimukselle on perustettava pysyvä toiminto. Toiminnon avulla surmien taustoista kerättäisiin järjestelmällisesti tietoa, jota voidaan hyödyntää väkivallan ennaltaehkäisyssä. NYTKIS painottaa myös, ettei väkivaltatyötä tekeviltä järjestöiltä saa leikata euroakaan – päinvastoin, niiden resursseja on vahvistettava.
”Väkivallan tekijöiden kanssa tehtävä väkivallan katkaisutyö on Suomessa täysin aliresursoitua, pirstaleista, riippuvaista hankerahoituksesta ja lähinnä järjestöjen toteuttamaa. On suorastaan hämmentävää, miten vähän Suomessa tehdään tekijöiden auttamiseksi pois väkivallan kierteestä. Väkivalta ei lopu, ellei tekijöitä saada lopettamaan”, Anttonen sanoo.
Hyvinvointialueiden ja kuntien lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöstä on säädettävä lailla
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa Suomelle uhrien inhimillisen kärsimyksen lisäksi satojen miljoonien eurojen vuotuiset kustannukset. Pelkästään naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivallan aiheuttamat suorat terveydenhuollon lisäkustannukset ovat noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.
NYTKIS vaatii, että lähisuhdeväkivallan vastaista työtä vahvistetaan. Seuraavan hallituksen tulee säätää toimijoiden vastuut ja velvollisuudet lailla.
”Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön rakenteista on annettu kunnille ja hyvinvointialueille suosituksia jo vuosikausia, mutta alueilla on edelleen huomattavasti hajontaa niin palvelupoluissa, resursoinnissa kuin moniammatillisessa yhteistyössä. Ei voi olla niin, että suoja väkivallalta riippuu näin räikeästi asuinpaikasta. Kun suositukset eivät toimi, tarvitaan lakia”, kuvaa Anttonen.
Suomi ratifioi jo vuonna 2015 Istanbulin sopimuksen eli Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimus edellyttää esimerkiksi velvoittavaa riskinarviointia kaikille lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa työtä tekeville viranomaisille, sekä läheisen suhteen lisäämistä rikoslakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi.
”Pitkälle päästäisiin jo sillä, että Suomi toteuttaisi Istanbulin sopimuksen velvoitteet, joihin on sitoutunut”, sanoo Anttonen.
Henkinen väkivalta ei johda Suomessa tuomioihin
Fyysistä väkivaltaa edeltää usein pitkään jatkunut henkinen väkivalta. Pakottava kontrolli on sen äärimuoto: systemaattista toisen kontrollointia, alistamista ja eristämistä. Sitä esiintyy usein esimerkiksi kunniaan liittyvässä väkivallassa. Suomessa äärimmäistä henkistä väkivaltaa ei kuitenkaan ole kriminalisoitu, joten uhrin elämää vakavasti rajoittava kontrolli voi jatkua vuosia ilman tuomioita.
Pakottavan kontrollin kriminalisointi antaisi viranomaisille keinoja puuttua väkivaltaan jo ennen kuin se eskaloituu hengenvaaralliseksi.
“NYTKIS edellyttää, että hallitus ja eduskunta asettavat naisten henkeä suojaavat toimet lainsäädäntötyön ja budjettipäätösten etusijalle. Väkivallan vähentämiseksi tarvitaan useita lakimuutoksia, joita nykyinen hallitus ei ehdi toteuttaa. Nykyisellä hallituksella on kuitenkin vielä vuosi aikaa toimia, eikä kiveäkään saa jättää kääntämättä, jotta turhat kuolemat vältettäisiin”, päättää Anttonen.
NYTKIS julkaisee eduskuntavaalitavoitteensa 15.4. tilaisuudessa Tasa-arvopolitiikan tilinpäätös, joka järjestetään klo 15–17 Eduskunnan Pikkuparlamentissa. Tilaisuus on täynnä, mutta peruutuspaikkoja voi kysellä osoitteesta jarjestokoordinaattori@nytkis.org.
