Search

Turvallisemman kampanjoinnin periaatteet

Osana #VaalitIlmanVihaa -kampanjaa Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry on koonnut yhteen turvallisemman kampanjoinnin periaatteet kaikkien ehdokkaiden ja vaaleissa mukana olevien henkilöiden hyödynnettäviksi. 

Turvallisemman kampanjoinnin periaatteiden taustalla on ajatus siitä, että politiikkaan osallistumisen tulisi olla mahdollista ja turvallista jokaiselle, taustasta riippumatta. Poliittinen toiminta on jokaisen kansalaisen perusoikeus, ja jokaisella on oikeus kampanjoida rauhassa ja turvassa niin julkisissa tiloissa kuin sosiaalisessa mediassakin. 

Verkkohäirintä, seksuaalinen häirintä tai muut väkivallan muodot eivät ole koskaan niiden kohteeksi joutuneen syytä, vaan vastuu väkivallasta ja sen lopettamisesta on aina tekijöillä. Kaikki väkivalta ja sillä uhkailu on aina tuomittavaa ja yksinkertaisesti väärin. Yksittäisen ehdokkaan turvallisuuden näkökulmasta voi kuitenkin olla hyödyllistä pohtia ehdokkuuteen liittyviä turvallisuuskysymyksiä etukäteen, sekä valmistautua mahdollisiin tilanteisiin, joissa häirinnän tai vihapuheen uhka on läsnä.

Yhdenkään ehdokkaan ei tule jäädä yksin vihapuhe- tai häirintäkokemusten kanssa. Tukea on tarjolla. Kokemuksista voi olla hyvä keskustella luotettavan henkilön kanssa ja tarvittaessa hakea ammattiapua kokemusten käsittelyyn. 

Turvallisemman kampanjoinnin periaatteet ovat ylätason ohjeet häirintätilanteiden varalle. Puolueilla voi olla omia kattavampia ohjeistuksia, joista kannustamme kysymään puolueesi yhteyshenkilöltä.

Hätätilanteessa soita 112.

Mitä on vihapuhe ja vaalihäirintä?

Vihapuhe on käsitteenä monitulkintainen, eikä sille ole Suomessa olemassa esimerkiksi laissa annettua määritelmää. Tutkimuksissa vihapuhe on määritelty sellaisiksi ilmaisuiksi ja viestinnäksi, jotka ovat luonteeltaan halventavia, leimaavia tai uhkaavia, ja joiden perusteena on kohteena olevan yksilön tai ryhmän henkilökohtaiset ominaisuudet. Vihapuhe on vahvasti sukupuolittunut väkivallan muoto, joka kohdistuu erityisesti naisiin ja vähemmistöihin. Se voi liittyä esimerkiksi sellaisiin henkilökohtaisiin ja risteäviin ominaisuuksiin kuten ihonväriin, vakaumukseen, vammaisuuteen/ruumiin toimintakykyyn tai ulkomuotoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, ikään ja/tai kieleen.

Vaalihäirinnässä on kyse laajamittaisesta ja rakenteellisesta ongelmasta. Vaalihäirinnällä pyritään vähentämään ehdokkaiden halua käydä aktiivista kampanjaa ja osallistua julkiseen keskusteluun. Ehdokkaiden henkilökohtaista turvallisuutta uhkaavan häirinnän on todettu kohdistuvan selkeästi tietyntyyppisiin ehdokkaisiin, ja myös puoluetaustan on todettu vaikuttavan häirintäkokemuksiin. Häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa epäasiallista tai uhkaavaa käytöstä.

Päättäjiin kohdistuva vihapuhe ja vaalihäirintä ovat monin tavoin toisiinsa kiinnittyneet ilmiöt; vihapuheen on tutkittu lisääntyvän vaalien alla, kun taas vihapuhe on yksi vaalihäirinnän muoto. Kaikki vihapuhe ei kuitenkaan ole vaalihäirintää, eikä kaikki vaalihäirintä ole vihapuhetta. Molemmissa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse tiettyjen ryhmien vaientamisesta, julkiseen keskusteluun osallistumisen kynnyksen nostamisesta sekä näiden ryhmien poliittisten ja yhteiskunnallisten vaikuttamismahdollisuuksien hankaloittamisesta. Myös puoluevalinta vaikuttaa ehdokkaiden kokemaan vihapuheeseen ja vaalihäirintään. 

Lähes 60 prosenttia vihapuhetta kokeneista kuntapäättäjistä on kokenut joutuneensa vihapuheen kohteeksi puolueeseen tai muuhun ryhmään kuulumisen vuoksi.

Turvallisemman kampanjoinnin suositukset puolueille

Poliittisilla puolueilla ja niiden edustajilla on suuri rooli ja vastuu sen suhteen, millainen ehdokaskokemuksesta muodostuu yksittäisille ehdokkaille. Alle on koottu toimintaohjeita, joilla puolueet voivat vahvistaa mahdollisuuksiaan tarjota jokaiselle ehdokkaalle mahdollisimman turvallinen ja tuettu ehdokaskokemus. Parhaassa tapauksessa ehdokkaita tai ehdokkuutta pohtivien ihmisten huoliin vastaaminen ja turvallisen ehdokaskokemuksen tukeminen saa yhä useamman kiinnostumaan puoluepoliittiseen päätöksentekoon mukaan lähtemisestä.

  • Puolueen on hyvä laatia turvallisuussuunnitelma turvallisemman kampanjoinnin mahdollistamiseksi. Turvallisuussuunnitelmaan kirjataan ainakin toimintaohjeet häiriköintitilanteissa sekä puolueiden häirintäyhdyshenkilöt ja turvallisuusvastaavat, sekä tavat heidän tavoittamiseensa.
  • Puolueen on tärkeää osoittaa ottavansa vastuuta ja olevansa kiinnostunut ehdokkaittensa turvallisuudesta. Häirinnän ja vihapuheen huomioiminen osana puolueiden turvallisuussuunnitelmia edistää politiikan tasa-arvoa. Monelle ehdokkuutta pohtivalle on merkityksellistä, että puolue osoittaa ottavansa tosissaan häirintään liittyvät huolet.
  • Puolueilla tulisi olla selkeät toimintatavat ja ohjeet tukipalveluihin ohjaamiselle niille ehdokkaille ja kampanjatyötä tekeville henkilöille, ketkä ovat kokeneet häirintää. Puolueiden tulisi selkeästi viestiä ehdokkaille ja kampanjatyötä tekevillä henkilöille, millaista tukea häirintään on saatavilla ja mistä paikasta tähän liittyvä tieto löytyy.
  • Häirintää käsiteltäessä puolueiden on tärkeää tiedostaa sen hiljentävä vaikutus sekä se, että hyvin suurella todennäköisyydellä häirintä kohdistuu tietyn profiilin ja taustan omaaviin ehdokkaisiin.
    • Häirinnän ja vihapuheen osalta on tärkeää huomata, että kyse on rakenteellisesta ilmiöstä, jonka tarkoituksena on hiljentää tiettyjä ihmisryhmiä tai keskustelu tietyistä aihepiireistä. Häirinnän ja vihapuheen kohteeksi joutumisen pelko vaikuttaa erityisesti naisten ja muiden haavoittuvaisessa asemassa olevien henkilöiden haluun asettua ehdolle vaaleissa. Ennaltaehkäisevä toiminta häirinnän ja vihapuheen suhteen on tärkeää ja tekee ehdokkuudesta saavutettavampaa entistä useammalle eri taustasta tulevalle ihmiselle.
  • Vaalihäirintää ja vihapuhetta tapahtuu monissa eri yhteyksissä. Myös vaalitorien ja sosiaalisen median kampanjoinnin, kaikille avoimissa paneelikeskusteluissa ja verkkotapahtumissa saattaa tapahtua häirintää. Onkin tärkeää määritellä ja viestiä etukäteen, kuka toimii häirintäyhdyshenkilönä tai turvallisuusvastaavana, ja kuinka mahdollisissa häirintätilanteissa toimitaan.
  • Häirinnän ja vihapuheen osalta on tärkeää huomata, että kyse on rakenteellisesta ilmiöstä, jonka tarkoituksena on hiljentää tiettyjä ihmisryhmiä tai keskustelu tietyistä aihepiireistä.
  • Vaalihäirintää ja vihapuhetta tapahtuu monissa eri yhteyksissä. Myös vaalitorien ja sosiaalisen median kampanjoinnin, kaikille avoimissa paneelikeskusteluissa ja verkkotapahtumissa saattaa tapahtua häirintää. Onkin tärkeää määritellä ja viestiä etukäteen, kuka toimii häirintäyhdyshenkilönä tai turvallisuusvastaavana, ja kuinka mahdollisissa häirintätilanteissa toimitaan.
  • Vaalitilaisuudet tulee järjestää esteettömissä tiloissa. Puolueiden on tärkeää varmistaa, että myös yksittäiset ehdokkaat sitoutuvat tähän. Vaalitilaisuuksien järjestäminen esteellisissä tiloissa sulkee kategorisesti suuren joukon vammaisia ihmisiä poliittisen toiminnan ulkopuolelle ja täyttää välillisen syrjinnän tunnusmerkit. Turvallisempi kampanjointi ja mahdollisuus poliittiseen osallistumiseen on jokaisen oikeus.
  • Puolueet voivat hyötyä sen selvittämisestä, kuinka eri taustoista tulevat ehdokkaat kokevat kampanjoinnin turvallisuuden. Ehdokkaiden kokemuksia ja huolia ehdolle lähtemisestä ja kampanjoinnista sekä sen turvallisuudesta voi selvittää esimerkiksi osana ehdokashaastattelua, ehdokassitoumuksen allekirjoittamisen yhteydessä, tai kyselyiden avulla.

Vihapuhetta kokevat henkilöt kohtaavat myös seksuaalista häirintää muita useammin; esimerkiksi naisten, nuorten, vähemmistöön kuuluvien ja pienituloisten riski kohdata sekä vihapuhetta että seksuaalista häirintää on viisinkertainen miehiin verrattuna.

Turvallisemman kampanjoinnin periaatteet vaalitoreille

Suuri osa vaalikampanjoinnista tapahtuu edelleen julkisissa tiloissa, esimerkiksi puolueen teltalla vaalitoreilla tai kaduilla ja puistoissa. Julkisissa tiloissa puolueella on hyvä olla olemassa turvallisuussuunnitelma, jossa on tarkasti määritelty toimintaohjeet ja turvallisuusvastaavat mahdollisten häirintätilanteiden varalle.

  • Kampanjoi aina yhdessä muiden kanssa, myös silloin kun jaat esitteitä esimerkiksi postilaatikoihin tai ohikulkijoille julkisen liikenteen asemilla. Ole aina näköetäisyydellä kanssaehdokkaaseen tai kampanjatiimiläiseen.
  • Jos kohtaat asiatonta puhetta tai käytöstä, pyydä henkilö lopettamaan ja ilmoita ettei se ole hyväksyttävää. Muista, että kaikkien kanssa ei tarvitse keskustella. Jos tunnet olosi epämukavaksi tai uhatuksi, voit päättää keskustelun ja pyytää henkilöä poistumaan paikalta.
  • Jos huomaat kanssaehdokkaan olevan hankalassa tilanteessa, puutu tilanteeseen ja tue häntä. Pyri aina ensisijaisesti varmistamaan molempien turvallisuus. Pyydä tarvittaessa apua järjestyksenvalvojalta, kampanjatiimiläiseltä tai kanssaehdokkaalta.
  • Uhkatilanteessa soitetaan aina suoraan hätänumeroon 112. Jos häiriköivä henkilö on selvästi uhkaava, on hyvä soittaa poliisille ennen kuin häntä lähestytään itse. Konkreettisista ja/tai fyysisistä uhkatilanteista ilmoitetaan poliisille, vaikka akuuttia hätätilaa ei olisikaan.
  • Puolueilla tulisi olla selkeät toimintaohjeet häirintätilanteiden varalle. Jos näin ei ole, niin omalle puolueelle kannattaa tästä antaa palautetta ja rohkaista muita tekemään samoin. Näihin ohjeisiin kannattaa tutustua hyvissä ajoin.
  • Isoja tilaisuuksia järjestäessä kannattaa pohtia, pitääkö tilaisuuteen palkata erillistä järjestyksenvalvojaa. Jossain tilanteissa tapahtumasta pitää tehdä poliisille erillinen tapahtumailmoitus. Jos tilaisuuteen on tulossa ministereitä ja/tai kansanedustajia, saattaa tämä myös asettaa turvallisuusjärjestelyille lisävaatimuksia, jotka tulee huomioida tapahtuman järjestelyissä.

Turvallisemman kampanjoinnin periaatteet sosiaaliseen mediaan

Yhä suurempi osa vaalikampanjoinnista tapahtuu sosiaalisessa mediassa. On jopa mahdollista, että koko kampanja toteutetaan sosiaalisessa mediassa, eikä vaalitorille jalkauduta lainkaan. Kampanjointimahdollisuuksien lisääntyminen sosiaalisessa mediassa voi mahdollisesti lisätä poliittista yhdenvertaisuutta ja tarjota vaikuttamisen paikkoja yhä useammalle. Samalla kuitenkin verkossa tapahtuvan vaalihäirinnän ja vihapuheen kohteeksi joutumisen riski lisääntyy.

  • Verkkoturvan voi ajatella koostuvan kolmesta osa-alueesta: käytettyjen laitteiden ja palveluiden tietoturvasta, käyttäjän toiminnan turvallisuudesta ja psykologisesta turvallisuudesta.
  • Ota käyttöön kaksiosainen tunnistautuminen, käytä aina eri salasanaa eri palveluissa ja poista puhelimesta paikannus ja sijainnin tunnistaminen.
  • Mieti tarkkaan kenelle annat oikeuden päivittää sosiaalisen median kanavia ja mitä tietoja jaat itsestäsi someen. Pohdi missä menee sinulle sopiva yksityisyyden ja avoimuuden raja.
  • Facebookissa kannattaa erikseen perustaa poliitikko-sivu, jos haluaa pitää poliittiset päivitykset ja henkilökohtaiset päivitykset erillään. Henkilökohtaisen Facebook-profiilin voi piilottaa Facebookin hakuasetuksista. Poliitikkoprofiilin luominen myös muilla sosiaalisen medioiden alustoilla voi olla järkevää.
  • Tutustu käyttämiesi sosiaalisen median alustojen yksityisyys- ja turvallisuusasetuksiin. Voit rajoittaa tiettyjä henkilöitä, sisältöä, sanoja tai muiden vuorovaikutusta tilisi kanssa.
  • Päivitä laitteesi säännöllisesti.
  • Jos järjestät virtuaalisia tapaamisia verkossa (esim. Teams, Zoom, Google Meet), tutustu palveluiden eri turvatoimintoihin.
  • Samoin kuin kampanjoidessa ihmisten kanssa kasvotusten, muista, ettei kaikkien kanssa tarvitse keskustella. Blokkaa herkällä kädellä kaikki, jotka vievät energiaasi ja jäävät vänkäämään, häiritsemään tai uhkailemaan.
  • Jos saat tai havaitset asiattomia viestejä, tallenna viestit ja ota niistä kuvakaappaukset mahdollista rikosilmoitusta varten. Voit myös pyytää luotettavaa henkilöä tekemään tämän puolestasi. Sinun ei tarvitse kestää häirintää tai lukea sinuun kohdistuvaa vihapuhetta.
  • Moderointiin kannattaa kiinnittää huomiota etenkin, mikäli somealustoille tulee paljon häirintää. Ilmianna asiaton viesti/kommentti palvelun ylläpitäjälle ja blokkaa tili. Asetuksista voi myös kieltää tiettyjen häiritsevien ja loukkaavien sanojen käytön kommenteissasi.
  • Suojele omaa hyvinvointiasi. Älä jää häirinnän kanssa yksin. Voit hakea tukea muilta ehdokkailta, ystäviltä tai mielenterveyden ammattilaisilta. Jaa kokemuksiasi turvallisessa seurassa, ja hae ja anna vertaistukea.
 

Muista myös: Vaikka vihapuheen ja häirinnän kohteeksi joutuminen tuntuu usein henkilökohtaiselta, voi olla hyödyllistä tiedostaa ongelman laajuus ja yleisyys sekä se, että vihapuheen tai häirinnän kohteeksi joutuminen ei ole koskaan sen kohteeksi joutuneen henkilön vika. Vastuu häirinnän lopettamisesta on häiritsijöillä.

Naisten Linja tarjoaa erityiset palvelut verkkovihaa ja digiväkivaltaa kokeneille. Nettisivuilta löydät laajat ja ajantasaiset tietoturvaohjeet sekä digitaalisen väkivallan kokijalle hyödyllisen linkkikirjaston. 

Näin teet rikosilmoituksen

Rikosilmoituksen voi tehdä missä tahansa poliisilaitoksella riippumatta siitä missä rikos on tapahtunut. Voit tehdä rikosilmoituksen myös sähköisesti tästä

  • Tee rikosilmoitus mahdollisimman pian rikoksen tapahduttua.  
  • Kirjoita rikosilmoitukseen mahdollisimman tarkka kuvaus siitä mitä on tapahtunut, ketkä ovat rikoksen epäiltyjä, uhreja sekä mahdolliset silminnäkijät. Kirjaa ylös myös päivämäärä ja aika sekä teknologia, jota väärinkäytettiin.  
  • Kirjaa muistiin myös vahingonteon seuraukset (esimerkiksi ahdistus tai unettomuus) tai pyydä lääkärintodistus tueksi mahdolliseen rikosprosessiin.  
  • Säilytä kaikki mahdolliset todisteet, kuten viestit tai silminnäkijöiden yhteystiedot, vaikka et haluaisikaan tehdä rikosilmoitusta heti. Mielesi voi muuttua myöhemmin, jolloin todistusaineiston hankkiminen voi olla vaikeaa. 

HUOM! Voit myös jättää poliisille nettivinkin osoitteessa: https://poliisi.fi/nettivinkki. Lomakkeella voit kertoa poliisille kiireettömän tiedon verkossa näkemästäsi epäilyttävästä toiminnasta tai aineistoista. 

Tukipalveluita

  • Naisten Linja / naistenlinja.fi / 0800 02400 (ma-pe 16-20)
  • Nollalinja / nollalinja.fi / 080 005 005 (avoinna 24/7)
  • Rikosuhripäivystys / www.riku.fi 
  • Someturva / someturva.fi
  • Suomen mielenterveys ry:n kriisipuhelin mieli.fi / 0925250111 (avoinna 24/7)

Here you can find the instructions in English

Här hittar du instruktionerna på svenska