Asevelvollisuuden ja maanpuolustuksen tulevaisuus jakaa eduskuntapuolueita – Puolueet kohtasivat tasa-arvopaneelissa 8.11.2022

Kuva vaalipaneelista, jossa paneeliin osallistujat pitävät JAA-kylttiä ilmassa.

Viisi paneeliin osallistuneista puolueista oli keskustelussa sitä mieltä, ettei pakollisen asevelvollisuuden tulisi jatkossa enää koskettaa vain miehiä.

“Ei ole tasa-arvoa, että vain miehet suorittavat asepalveluksen”, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen toteaa.

Puolustusvoimien edustajat ovat ilmaisseet, ettei heillä ole tarvetta nostaa asepalveluksen suorittavien määrää. Iso kysymys onkin se, miten alokkaat jatkossa valikoituisivat, mikäli nykyjärjestelmä muutettaisiin. Mahdollisessa uudistuksessa olisi myös arvioitava kehitystarpeita eri sukupuolet huomioiden, mm. seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemisen sekä sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta.

Sosialidemokraatit, kokoomus, keskusta, vasemmistoliitto sekä vihreät halusivat kehittää pakollista asevelvollisuutta koskettamaan myös muita kuin miehiä. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät ilmaisseet halua uudistaa asevelvollisuutta koskemaan kaikkia sukupuolia. RKP:n edustaja ministeri Thomas Blomqvist äänesti kysymyksessä tyhjää.

Myös Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden koettiin tuovan mukanaan merkittäviä tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Vasemmistoliiton Li Andersson oli huolissaan kokonaisturvallisuudesta ja siitä, johtaako halu turvata puolustuksen resurssit siihen, että paine leikata sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen puolelta kasvaa. 

Kokoomuksen Nea Nättinen nosti esiin, että jokaisen naisen on voitava edetä omalla armeijapolulla niin pitkälle kuin haluaa. Kun tulee uusia koulutushaaroja ja tehdään uusia varustehankintoja, on huomioitava, että armeijassa työskentelee fyysisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia ihmisiä, Nättinen sanoo.

Palkka-avoimuutta kannattaa puolet puolueiden edustajista

Palkka-avoimuus saa kannatusta, mutta herättää osassa puolueista myös huolta yksilön yksityisyydensuojan osalta.

Vuonna 2021 sukupuolten kesken vallitsi edelleen selittämätön palkkaero. Naisen euro oli 84 senttiä, eikä ero selity täysin lyhyemmillä työurilla, alojen segregaatiolla tai esimerkiksi perhevapaiden käytöllä. Palkkaero ei ole juuri kaventunut viime vuosina. 

Palkka-avoimuutta on esitetty keinoksi kaventaa palkkaeroja. Hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta asia ei ole edennyt.

”Palkka-avoimuutta tulee edistää. Työntekijä- ja työnantajapuoli on saatava mukaan palkkakeskusteluun”, sosiaalidemokraattien varapuheenjohtaja Niina Malm muistuttaa.

Palkka-avoimuuden edistämistä tulevalla vaalikaudella kannattivat sosiaalidemokraatit, RKP, vasemmistoliitto ja vihreät. 

Nuorten hyvinvointi huolettaa

Työelämän ja turvallisuuden lisäksi puolueet pohtivat keinoja, joilla tyttöjen mielenterveysongelmat saataisiin vähenemään ja poikien oppimistulokset nousuun.

Vuonna 2021 THL:n toteuttamassa kouluterveyskyselyssä kolmannes tytöistä kertoi kokeneensa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Kolmannes tytöistä raportoi myös yli kaksi viikkoa kestäneistä masennusoireista.  

Ero tyttöjen ja poikien koulumenestyksen välillä on kasvanut tasaisesti. Sekä lukio-opiskelijoista että yliopistotutkinnon suorittaneista 41 prosenttia on poikia / miehiä. Sukupuoli ei ole ainoa ero, joka on merkitsevä koulumenestyksessä, vaan ryhmien sisällä hajonta koulumenestyksessä on suurta.

Kasvatus- ja opetusalan henkilöstön rooli on merkittävä lasten ja nuorten elämässä. Puolueet olivatkin yhtä mieltä siitä, että opettajakoulutuksessa tulisi nykyistä enemmän painottaa sukupuolen merkitystä hyvinvointi- ja oppimiserojen muodostumisessa.

Kaikki puolueet sitoutuivat paneelissa laatimaan seuraavalla hallituskaudella tasa-arvo-ohjelman. 

Tulevaisuuden tasa-arvo -paneelin järjestivät Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS, Miesjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta. 

Paneeliin osallistuivat puheenjohtaja Li Andersson (Vas.), pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (RKP), puheenjohtaja Sari Essayah (KD),  varapuheenjohtaja Hanna Holopainen (Vihr.), varapuheenjohtaja Petri Honkonen (Kesk.), kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Nea Nättinen (kok.), varapuheenjohtaja Niina Malm (SDP), sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (PS).

Kuva: Satu Mali

Lisätietoja:

Silla Kakkola, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS pääsihteeri

silla.kakkola@nytkis.org

+358 50 469 6242

Tomi Timperi, Miesjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri

toimisto@miesjarjestojenkeskusliitto.fi 

+358 50 588 1687

Hannele Varsa, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri

hannele.varsa@gov.fi
+358 50 545 3435