6.9.2021
”Helsingin hovioikeuden mukaan Moldovasta ja Italiasta Suomeen saapuneet naiset olivat täysin riippuvaisia miehestä.” HS, 6.7.2021 jutussa ”Miehelle vankeutta ihmiskaupasta ja parituksesta – kulutti parituksesta saatuja rahoja kasinolla”.
”Ainakin tuhannet miehet Suomessa ovat ostaneet seksiä ihmiskaupan uhreilta.” YLE, 5.8.2020 jutussa ”Seksikaupan kallis hinta”.
”Pakkoavioliiton uhreja tullut Suomessa tietoon aiempaa enemmän – tapauksia tulee ilmi lähisuhdeväkivallan jälkeen ja turvapaikkaa hakiessa”. Uusimaa, 3.8.2021.
Ihmiskaupasta Suomessa uutisoidaan paljon. Esille nousee rikosasioiden lisäksi myös haasteet viranomaisten toiminnassa. Ihmiset kysyvät: Saavathan ihmiskaupan uhrit apua ja oikeutta? Tutkitaanhan ihmiskaupparikokset asianmukaisesti? Kai tälle tehdään jotain?
Hallitus on ottanut ihmiskaupan vastaisen työn vakavasti ja etsii nyt aktiivisesti keinoja, joilla ihmiskauppaan voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin ja uhrien asemaa parantaa. Hallitus sopi hallitusneuvotteluissa keväällä 2019 useista konkreettisista toimenpiteistä.
Poliisin ihmiskauppaan erikoistunut tutkintaryhmä perustettiin tämän vuoden alussa, sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lainmuutoksia ihmiskaupan uhrien aseman parantamiseksi ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää turvallisen ja tuetun asumispalvelun järjestämistä ihmiskaupan uhreille. Toukokuun alussa valtioneuvosto hyväksyi ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman vuosille 2021 – 2023.
Ihmiskauppaa torjutaan myös muun muassa laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisessa toimintaohjelmassa, Väkivallaton lapsuus –toimenpideohjelmassa ja kansallisessa lapsistrategiassa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on sitouduttu tekemään selvitys prostituution tilannekuvasta Suomessa. Ihmiskaupan vastainen työ sisällytetään mahdollisuuksien mukaan myös valmisteltavana olevaan tasa-arvopoliittiseen selontekoon.
Parhaillaan selvitetään sekä rikoslain että ulkomaalaislain soveltamiskäytäntöä, ja äskettäin käynnistettiin selvitystyö valtioneuvostotasoisen koordinaation tulevaisuudesta. Vielä tänä syksynä käynnistyy hanke, jossa selvitetään käytäntöä liittyen uhrin oikeuteen jäädä rankaisematta rikoksista, joiden tekemiseen hänet on pakotettu. Lisäksi ensi vuonna selvitetään, miten epäilyä seksuaalipalvelujen myynnistä sovelletaan ulkomaalaislain käännyttämisen perusteena. Selvitysten pohjalta arvioidaan lainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämistarpeita ja –tapoja.
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kartoitetaan keinoja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi. Työsuojeluviranomaiset ovat sitoutuneet kehittämään valvontatoimintaansa niin, että hyväksikäyttö tulisi ilmi paremmin. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii varmistamaan sen, että ihmiskaupan uhrit saisivat ne palvelut, joihin heillä on lainsäädännön mukaan oikeus. Myös Maahanmuuttovirasto kehittää ihmiskaupan vastaista työtään.
Sisäministeriö ja Poliisihallitus kehittävät ihmiskaupparikosten tutkinta- ja torjuntatoimia. Rajavartiolaitoksen ihmiskaupparikosten tutkintatoimivaltuuksien laajentamistarvetta arvioidaan parhaillaan. Syyttäjälaitos on perustanut ihmiskauppaan erikoistuneiden syyttäjien verkoston.
Oikeusministeriö selvittää keinoja parantaa ihmiskaupan uhrin asemaa rikosprosessissa. Lisäksi oikeusministeriössä on parhaillaan käynnissä selvitystyö, jossa tarkastellaan mahdollisia lainsäädännön kehittämistarpeita pakkoavioliiton rangaistavuudesta. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman kautta kehitetään tukea ja apua naisvangeille, jotka ovat joutuneet rikoksiin pakotettuina ihmiskaupan uhreiksi.
Pian alkaa Oikeusministeriön rahoittama kansalaisjärjestövetoinen hanke, jolla pyritään parantamaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan tunnistamista ja uhrien avunsaantia vahvistamalla ammattilaisten osaamista. Alaikäisiin kohdistuvan ihmiskaupan torjuntatyötä tehdään muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Barnahus-hankkeessa.
Koulutusta ihmiskaupasta suunnataan esimerkiksi työsuojeluviranomaisille, julkisille oikeusavustajille, siviili-ilmailuviranomaisille, rikosseuraamusalan työntekijöille, maahanmuuttoviranomaisille, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, opettajille, poliiseille, Rajavartiolaitokselle, syyttäjille ja tuomioistuinten henkilöstölle.
Ihmiskaupan vastainen työ on tehokkainta silloin, kun siihen sitoutuu koko yhteiskunta. Viranomaisten työ ei kuitenkaan edes kaikkein onnistuneimmillaan riitä, vaan yhteistyötä on tehtävä myös kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen sekä yritysten kanssa. Rahaakin työhön tarvitaan.
Vaikka yhden hallituskauden aikana toteutetut toimet eivät tule riittämään ihmiskaupan torjumiseksi, olen tulevaisuuden suhteen toiveikas. Kunnianhimoisia lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita on käynnissä useita, ja työtä siivittää vahva poliittinen tahtotila saada aikaan muutosta.
Venla Roth
Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori, oikeustieteen tohtori
