Voimassa oleva transihmisiä koskeva laki loukkaa transtaustaisten ihmisten ihmisoikeuksia, oikeutta itsemäärittelyyn ja keholliseen koskemattomuuteen. Vaikka lakia ollaan nyt uudistamassa, on sen ulkopuolelle jäämässä tärkeä ryhmä – lapset ja nuoret.
Hallitus esittää, että sukupuolen juridista vahvistamista koskisi ehdoton 18 vuoden ikäraja. Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet edellyttävät kuitenkin lapsen oikeuksien yksilöllistä tarkastelua, ja tähän esitys ei anna mahdollisuutta.
“Olemme sitoutuneet valtiona ottamaan huomioon kaikessa päätöksenteossa lasten oikeudet, ja näitä sitoumuksia on kunnioitettava”, muistuttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.
Sukupuolen vahvistaminen tulisi olla mahdollista 15 vuotta täyttäneille. Tämä uudistus ei tarkoita lääketieteellisen prosessin aloittamista, vaan sitä, että lapsi saisi sukupuoltaan vastaavan henkilöllisyystodistuksen. Tutkimusnäyttö osoittaa, että sukupuoliristiriidan kokemus voi alkaa varhain ja sen kanssa eläminen voi heikentää huomattavasti lapsen hyvinvointia sekä altistaa syrjinnälle ja kiusaamiselle. Siksi mahdollisuutta vahvistaa oma sukupuoli ei tule lykätä täysi-ikäisyyteen saakka.
“Loppujen lopuksi on kyse ihmisoikeuksista, lapsen edusta ja lain noudattamisesta. Mahdollisuus vahvistaa sukupuoli alaikäisenä on tärkeää perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin”, sanoo Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra.
Vaadimme myös, että kiireetön, lääketieteellisesti ei-välttämätön intersukupuolisten lasten kehoa muokkaava hoito kielletään erikseen lainsäädännöllä. Kokemukset Suomesta ja ulkomailta osoittavat, että terveydenhuollon ammattilaisille annettavat suositukset eivät riitä, jos halutaan luopua itsemääräämisoikeutta loukkaavista lääketieteellisistä toimenpiteistä. Suomessa terveydenhuollon suositukset eivät ole muuttaneet intersukupuolisten ihmisten oikeuksia rikkovia hoitokäytäntöjä.
“Translain käsittelyä on lykätty useita kertoja, ja viimeksi käsittelyä siirrettiin elokuulle. Lykkäykset ovat ristiriidassa Marinin hallituksen ihmisoikeuksiin liittyvien tavoitteiden kanssa. Asia on saatava maaliin tällä hallituskaudella”, sanoo Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n pääsihteeri Silla Kakkola.
Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä transtaustaisten ihmisten oikeuksien kunnioittamisessa, vaikka meidän tulisi olla tasa-arvon edelläkävijöitä. On välttämätöntä, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeudet toteutuvat Suomessa täysimääräisinä.
Saara-Sofia Sirén, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto
Fatim Diarra, puheenjohtaja, Naisasialiitto Unioni
Silla Kakkola, pääsihteeri, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Perussuomalaiset naiset ja KD Naiset eivät ole mukana kannanotossa.
