BLOGI
Tyttöihin kohdistuva häirintä ja väkivalta ovat edelleen yleisiä, mutta keskustelu niiden ehkäisemisestä keskittyy usein tyttöjen omaan käyttäytymiseen. Naisten Linjan asiakastyössä näemme, miten lapsuudessa koettu väkivalta voi vaikuttaa elämään vielä vuosien päästä. Väkivallan ehkäiseminen vaatii muutosta siihen, millaisia asenteita ja toimintatapoja pidämme hyväksyttävinä.
Tyttönä olemiseen kuuluu yhä liian usein oppi varomisesta. Tytöille kerrotaan, miten pukeutua, missä liikkua ja miten käyttäytyä, jotta he välttyisivät häirinnältä ja väkivallalta. Myös seksuaaliväkivallan ehkäisystä puhuttaessa huomio kohdistuu usein siihen, mitä tyttöjen pitäisi tehdä toisin.
Samaan aikaan häirintä, seksualisointi ja nöyryyttäminen ovat monille tytöille tuttuja kokemuksia jo nuoresta iästä lähtien. THL:n vuoden 2025 kouluterveyskyselyn (julkari.fi) mukaan noin joka kolmas yläkoulun 8. ja 9. luokan sekä toisen asteen opiskelijatyttö oli kokenut seksuaalista häirintää tai ahdistelua edeltävän vuoden aikana.
Koska häirintä on näin yleistä, sitä saatetaan alkaa pitää väistämättömänä osana elämää. Moni tunnistaa varmasti edelleen tutut lausahdukset “Pojat ovat poikia” tai “Se kiusaa sinua, koska tykkää sinusta”. Näillä kommenteilla vähätellään käyttäytymistä, johon pitäisi puuttua. Samalla tytöiltä odotetaan ymmärrystä ja joustavuutta myös silloin, kun joku kohtelee heitä huonosti.
Lapsuudessa koetun väkivallan vaikutukset voivat seurata aikuisuuteen
Naisten Linjan asiakastyössä lapsuudessa ja nuoruudessa koetun väkivallan vaikutukset tulevat vastaan jatkuvasti. Vuonna 2025 yksilötuen asiakkaistamme 22 prosenttia oli kokenut tai todistanut väkivaltaa lapsuudessaan. Pitkäkestoisen tuen asiakkaista osuus oli 44 prosenttia.
Väkivallan kokemukset voivat vaikuttaa siihen, miten ihminen suhtautuu itseensä ja muihin. Asiakastyössämme nousevat usein esiin turvattomuuden ja arvottomuuden tunteet, vaikeus luottaa toisiin ihmisiin sekä epävarmuus omasta oikeudesta asettaa rajoja. Moni on jo lapsena oppinut, että muiden tunteet ja tarpeet menevät omien edelle. Omalle vihalle, pettymykselle tai itsensä puolustamiselle ei välttämättä ole ollut tilaa.
Jos lapsi joutuu jatkuvasti mukautumaan muiden tarpeisiin, hänen voi olla myöhemmin vaikeaa tunnistaa, millaista kohtelua hänellä on oikeus odottaa. Väkivallan kokemukset voivat horjuttaa käsitystä omasta arvosta niin syvästi, että ihminen alkaa ajatella ansaitsevansa huonoa kohtelua.
Haitallisiin asenteisiin on puututtava jo lapsuudessa
Lasten ja nuorten käsitykset ihmissuhteista, sukupuolista ja hyväksyttävästä käytöksestä muotoutuvat kotona, koulussa, kaveripiireissä ja verkossa.
Viime vuosina huolta on herättänyt erityisesti verkossa leviävä naisvihamielinen sisältö. Nuori voi törmätä siihen etsiessään neuvoja esimerkiksi kuntoiluun, itseluottamukseen tai seurusteluun. Tavallisten neuvojen rinnalla saatetaan esittää ajatuksia, joissa naisia vähätellään, tasa-arvo nähdään uhkana tai tyttöjen kontrollointia pidetään hyväksyttävänä.
Verkkosisällöt eivät yksin selitä väkivaltaa, mutta niiden välittämiin asenteisiin on syytä suhtautua vakavasti. Yhtä tärkeää on tunnistaa, millaisia käsityksiä vahvistamme omalla toiminnallamme. Jos pojan aggressiivista käyttäytymistä selitetään hänen sukupuolellaan ja tytön odotetaan sietävän huonoa kohtelua, annamme ymmärtää, ettei tekijä ole vastuussa käyttäytymisestään.
Meidän on uskallettava kysyä, miten kasvatamme poikia kunnioittamaan toisten rajoja ja ottamaan vastuuta omista teoista. Tarvitsemme jo varhaiskasvatuksessa alkavaa, ikätasoista tunne-, tasa-arvo- ja seksuaalikasvatusta. Lasten on tärkeää oppia tunnistamaan omia ja toisten rajoja, kunnioittamaan itsemääräämisoikeutta ja käsittelemään vaikeita tunteita ilman väkivaltaa.
Jokaisen lapsen on voitava luottaa aikuisten apuun
Pelastakaa Lasten vuonna 2025 julkaiseman Sitä tapahtuu koko ajan -selvityksen (pelastakaalapset.fi) mukaan 61 prosenttia netissä aikuisen tekemää seksuaaliväkivaltaa kokeneista lapsista ei ollut kertonut kokemuksistaan kenellekään.
Luku herättää kysymyksen siitä, miten voisimme tunnistaa väkivallan aikaisemmin ja varmistaa, ettei yksikään lapsi jää kokemustensa kanssa yksin. Lapsen on voitava kertoa kokemuksistaan luottaen siihen, että häntä kuunnellaan, uskotaan ja autetaan.
Aikuisten vastuulla on puuttua häirintään, nöyryyttämiseen ja väkivaltaan myös silloin, kun tekijä on oma lapsi, ystävä tai muu läheinen. Tarvitsemme myös yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka turvaavat lapsille ja nuorille riittävät tukipalvelut ja mahdollisuuden saada apua ajoissa.
Tyttöjen ei pitäisi joutua käyttämään lapsuuttaan ja nuoruuttaan väkivallan välttämisen opetteluun. Vastuu väkivallasta kuuluu sen tekijälle, ja sen ehkäiseminen on koko yhteiskunnan tehtävä.
Jokaisella tytöllä on oikeus kasvaa ja elää ilman väkivaltaa. Meidän aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että tämä oikeus toteutuu.
Tyttöjen puolella. Väkivaltaa vastaan.
Kirjoittaja
Sari Laaksonen, Naisten Linjan toiminnanjohtaja
Lähteet
- Pelastakaa Lapset (2025) SITÄ TAPAHTUU KOKO AJAN – 11–17-vuotiaiden lasten kokemuksia netissä tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta ja ikätoverien välisestä seksiviestittelystä. Selvitys.
- THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2025) Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2025. Tilastoraportti 44/2025.
Blogi on julkaistu osana Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa 2026. Tutustu kampanjaan alla olevasta linkistä: