NYTKISin puheenvuoro STM:n järjestämässä sosiaaliturva ihmisoikeussopimusten näkökulmasta -aiheisessa pyöreän pöydän keskustelussa 26.9. 

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui maanantaina 26.9. järjestettyyn pyöreän pöydän keskusteluun kansalaisjärjestöjä keskustelemaan aiheesta sosiaaliturva ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry osallistui mukaan pyöreän pöydän keskusteluun seuraavanlaisella puheenvuorolla:

”Arvoisa ministeri Sarkkinen, muut läsnäolijat. 

Lämmin kiitos kutsusta tulla pitämään puheenvuoro tähän tärkeään pyöreän pöydän keskusteluun sosiaaliturvasta ihmisoikeusnäkökulmasta. 

Riittävä sosiaaliturva on tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilareita ja nyt kun sosiaaliturvaa käsitellään ylivaalikautisessa parlamentaarisessa komiteatyöskentelyssä, on todella tärkeää luoda tarkkaa ja riittävää tilannekuvaa eri näkökulmista ja vastata kansainvälisten sopimusten velvoitteisiin ja Suomen kansainvälisiä sopimuksia valvovilta elimiltä saamiin suosituksiin. 

Puhun tässä tilaisuudessa sosiaaliturvasta naistenoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, kuten me kaikki tiedämme. 

Suomessa on tullut voimaan kaikkinaisen naisen syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus vuonna 1986 tämän lisäksi Pekingin julistuksessa ohjelmassa naisten oikeudet nähdään jakamattomana osana yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.  

Yleissopimus on luonteeltaan hyvin tavoitteellinen ja se velvoittaa sopimukseen liittyneitä valtioita naisten aseman määrätietoiseen parantamiseen eri elämänaloilla. Yleissopimus toimi aikoinaan myös esikuvana Suomen tasa-arvolakia laadittaessa.  

Kun tarkastellaan sosiaaliturvaa, ovat naiset usein erittäin haavoittuvimmassa asemassa olevissa ryhmissä ja usein asemassa, jossa saavat useaa erilaista sosiaaliturvaetuutta.  Valmistelussa ja päätöksenteossa on keskeistä tunnistaa sukupuolistuneet vaikutukset köyhyyteen ja eriarvoisuuteen – sukupuolivaikutusten arviointi ja riittävät resurssit sukupuolistuneiden ilmiöiden mittaamiseen. On huomioitava, ettei ole vain yhdenlaisia naisia – köyhyyttä ja eriarvoisuutta käsiteltäessä on huomioitava risteävät erot kuten esimerkiksi vammaisten naisten tai maahanmuuttajanaisten näkökulmasta. 

Suomi on saanut CEDAW-komitean suosituksen vuonna 2014 koskien 7. määräaikaisraporttia jossa nostetaan esiin sukupuolivaikutusten arvioinnin tärkeys. 

Tällä hetkellä käynnissä olevan sosiaaliturvakomitean työskentelyssä on lähtötilannetta arvioivissa raporteissa nostettu sukupuolinäkökulmaa vain kovin vähän esille ja olemme huolissamme siitä, miten sosiaaliturvauudistuksessa kyetään luomaan tilannekuvaa, joka kattaa ihmisoikeusnäkökulman ja tarjoaa päättäjille tietoa erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteesta, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia sosiaaliturvasta ja yhteiskunnan turvaverkoista.  

Konkreettisia keinoja huomioida naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo: 

  • Kattava tietoperustainen tilannekuva päätöksenteon pohjaksi. 
  • Aktiivinen vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa – kuten tässä nähdään kaikissa valmistelun vaiheissa – näin sukupuolivaikutukset ja ajantasainen tärkeä järjestöjen keräämä tieto on myös valmistelijoiden nähtävillä. 
  • Yksittäisten toimenpiteiden tai talousarvion kokonaisuuden tulonjakovaikutuksia on mahdollisuus arvioida sukupuolen mukaan, sillä menetelmiä tähän on talousarvion sukupuolivaikutusten arviointia käsittelevässä TEAS-hankkeessa kehitetty.  
     
  • Tärkeää on myös luoda mittareita, joilla pystytään seuraamaan myös sosiaaliturvan keskeisiä vaikutuksia eri sukupuoliin. Tähän yksi konkreettinen keino on lisätä sukupuolivaikutukset osaksi perusturvan riittävyyden arviointia (laki kansaneläkeindeksistä 4a§) 

Kiitos.”

Twitterissä

Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i samarbete