Presidentinvaalit käydään pian ja vaalikeskustelut ovat vilkkaimmillaan. Me allekirjoittaneet naisjärjestöt olemme kuitenkin huolissamme siitä, kuinka Suomen ulkopolitiikan yksi keskeisistä painopisteistä, naisten ja tyttöjen oikeudet sekä sukupuolten tasa-arvo, loistaa keskusteluista poissaolollaan.
Noin puolet maailman väestöstä on naisia. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen edellyttää aktiivisia toimia ja presidentti on siinä näkyvä ja keskeinen keulakuva ja arvojohtaja.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterrez on arvioinut, että sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa kestää tätä tahtia noin 300 vuotta. Samaan aikaan tasa-arvon mallimaana pidetty Suomi on tippunut EU-vertailussa useita sijoja vuodessa ja kansainvälinen anti-gender -liikehdintä haastaa naisten ja vähemmistöjen oikeuksia.
Maailman kriisit osuvat erityisellä tavalla juuri naisiin ja lapsiin, kaikessa moninaisuudessaan, ja seksuaalista väkivaltaa käytetään sodankäynnin aseena. Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman naisten osallistumista neuvottelupöytiin ja rauhan prosesseihin.
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto
Monika-Naiset Liitto
Naisasialiitto Unioni
Me allekirjoittaneet naisjärjestöt kysyimme presidenttiehdokkailta aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja näin he vastasivat. Vastaukset ovat äänestysnumerojärjestyksessä. Jussi Halla-Aholta emme saaneet vastausta.
Kuvaaja: Antti Yrjönen
LI ANDERSSON
Miten presidenttinä edistäisitte sukupuolten tasa-arvoa ja naisten sekä tyttöjen oikeuksia globaalisti ja toimisitte arvojohtajana naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä Suomessa?
Nostaisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset, ihmisoikeuksien toteutumisen ja naisten sekä tyttöjen oikeudet esille kahdenvälisissä suhteissa myös niiden maiden kanssa, joissa ne ovat poliittisesti herkkiä aiheita.
Naisten oikeuksien osalta työtä riittää myös kotimaassa. Esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta on sitkeä suomalainen ihmisoikeusongelma. Presidentin on arvojohtajana puhuttava myös tästä suuresta kansallisesta ongelmasta ja heräteltävä yhteiskuntaa toimimaan sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan.
Millä toimin olisitte presidenttinä valmiit vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa niin Suomessa kuin konfliktialueilla?
Viitaten edelliseen vastaukseen, nostaisin sukupuolittunutta väkivaltaa esille presidenttinä ja käyttäisin arvovaltaani siihen, että Suomessa toimittaisiin sen kitkemiseksi ja esimerkiksi turvakotien toiminnan takaamiseksi.
Suomen on samalla edistettävä sukupuolten tasa-arvoa ja toimittava johdonmukaisesti tyttöihin ja naisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan kitkemiseksi. Esimerkiksi uskonnollista sortoa, kunniaväkivaltaa ja sukuelinten silpomista vastaan on toimittava päättäväisesti ja johdonmukaisesti. Tässäkään kaksoisstandardeilla ja silmien sulkemisella esimerkiksi kauppapolitiikan vuoksi ei tulisi olla sijaa.
Miten Suomi voi mielestänne toimia vaikuttavimmin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien edistäjänä kaikille tytöille ja naisille?
Tyttöjen ja naisten oikeuksien on pysyttävä Suomen ihmisoikeuspolitiikan keskeisenä vaikuttamisen kohteena ja vaikuttamisen on oltava aiempaa rohkeampaa. Suomen on pidettävä näitä kysymyksiä esillä kaikilla kansainvälisillä foorumeilla ja hakeuduttava aktiivisesti vaikuttamispaikoille naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä -oikeuksien edistämiseksi. Suomen pitää jatkaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä -oikeuksien edistämistä myös kehitysyhteistyön puitteissa.
Miten presidenttinä työskentelisitte sen eteen, että myös maahan muuttaneiden naisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisi?
Vaikka presidentin rooli on rajattu eikä maahanmuuttajia koskeva lainsäädäntö kuulu presidentin valtaoikeuksien piiriin, puhuisin silti presidenttinä varmasti maahan muuttaneiden kotouttamisen riittävien resurssien puolesta. Maahanmuuttajanaisten työllisyyttä on edistettävä määrätietoisesti. On myös syytä poistaa esteitä perheenyhdistämiselle. Lisäksi sukupuolittunut väkivalta on tunnistettava myös turvapaikanhakuprosessissa ja ihmiskaupan uhrien auttamispalveluita on parannettava.
Miten presidenttinä turvaisit naisten roolin rauhanprosesseissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Onnistuneessa konfliktin ratkaisussa ja rauhanprosesseissa naisten ja nuorten asema on keskeinen. On tärkeää, että Suomi toimeenpanee “Naiset, rauha ja turvallisuus” sekä “Nuoret, rauha ja turvallisuus” -toimintaohjelmia kaikilla politiikan aloilla ja osoittaa toimeenpanotyölle riittävät resurssit niin julkisella kuin kansalaisyhteiskunnan sektorilla. Kaikkien sukupuolten ja sukupolvien äänen kuuleminen rauhanneuvotteluissa on tärkeää ja presidentin pitää aktiivisesti varmistaa, että rauhanprosesseissa on mukana myös naisia.
Kuvaaja: Anton Sucksdorff, ollirehn2024.fi
OLLI REHN
Miten presidenttinä edistäisitte sukupuolten tasa-arvoa ja naisten sekä tyttöjen oikeuksia globaalisti ja toimisitte arvojohtajana naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä Suomessa?
Sukupuolten tasa-arvon ja naisten sekä tyttöjen oikeuksien edistäminen on keskeinen osa suomalaista arvopohjaa ja kansallisen toimintamme kärkiä globaalissa yhteistyössä. Olen hyvin sitoutunut toimimaan näiden arvojen puolesta tasavallan presidentin tehtävästä käsin.
Olen huolissani siitä, että jatkuvan kehityksen sijasta tasa-arvo ja naisten sekä tyttöjen oikeudet uhkaavat taantua monessa paikassa. Myös läntisessä maailmassa voimistuu anti gender-liike, jota ilmentää muun muassa aborttioikeuden vastustaminen. Tämä on muistutus siitä, että tasa-arvon puolesta on jatkettava taistelua eikä sitä tule koskaan pitää itsestäänselvyytenä.
Myös Suomessa tasa-arvo voi kehittyä heikompaan suuntaan, liialliseen tyytyväisyyteen ei ole meillä itsellemmekään varaa. On esimerkiksi huomattava, että Suomi putosi äskettäin EU:n tasa-arvoindeksissä neljänneltä sijalta kahdeksanneksi – takamatkalle verrattuna läntiseen naapuriimme Ruotsiin, joka sijoittui ykköseksi.
Aseelliset konfliktit ovat aina erityinen riski myös naisten oikeuksille, rujoimmillaan sitä on seksuaalisen väkivallan käyttäminen osana sotatoimia. Sota on nyt maantieteellisesti hyvin lähellä meitä, ja sodat vievät tasa-arvokehitystä aina rajusti taaksepäin. Rauhan saaminen niin Ukrainaan kuin muille konfliktialueille olisi erittäin tärkeää myös naisten oikeuksien kannalta.
Millä toimin olisitte presidenttinä valmiit vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa niin Suomessa kuin konfliktialueilla?
Lähisuhdeväkivallan yleisyys Suomessa ja epäonnistuminen sen kitkemisessä – lainsäädännön muutoksista huolimatta – on kansallinen häpeä ja ihmisoikeusloukkaus. Tilanteen korjaamiseen osallistuminen kuuluu myös tasavallan presidentin kaltaiselle arvojohtajalle. Sitoudun presidenttinä pitämään asiaa julkisessa keskustelussa ja omalta osaltani näin vaikuttamaan siihen, ettei aihe jää pimentoon. Lähisuhdeväkivallan kitkeminen Suomesta edellyttää sekä ajan tasalla olevaa lainsäädäntöä, että asian pitämistä julkisessa keskustelussa ja jatkuvaa asenteisiin vaikuttamista.
Presidentin on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana tuotava esille konfliktialueiden siviilien, usein naisten, lasten, vanhuksien ja vammaisten kohtaaman väkivallan tuomittavuutta ja meitä sitovien kansainvälisten sopimusten velvoittavuutta. Tyttöjen ja naisten joutuminen seksikaupan uhriksi on todellinen uhka, johon on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Suomi ei voi sulkea silmiään tältä ilmiöltä omalla maaperällään eikä muualla maailmassa.
Miten Suomi voi mielestänne toimia vaikuttavimmin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien edistäjänä kaikille tytöille ja naisille?
Suomen on pidettävä koko ajan kiinni siitä, että seksuaalioikeudet ovat kansalaisoikeuksien, poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kovaa ydintä. Ilman seksuaalioikeuksien toteutumista tyttöjen ja naisten oikeudet eivät voi täysin toteutua, ja sama pätee toiseen suuntaan. Puheiden ja poliittisten linjausten uskottavuuden ratkaisevat käytännön toimenpiteet esimerkiksi kehityspolitiikassa ja kansainvälisten järjestöjen taloudellisessa tukemisessa.
Miten presidenttinä työskentelisitte sen eteen, että myös maahan muuttaneiden naisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisi?
Maahan muuttaneiden naisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on jäänyt Suomessa valitettavasti puolitiehen, kotoutumispolitiikkaamme on tältä osin epäonnistunut.
Mutta hyviäkin esimerkkejä on. Yksi parhaista tapaamisistani kampanjan aikana on ollut Itä-Helsingin Puhoksessa maahanmuuttajataustaisen naisyrittäjän perustamassa ravintolassa. Erinomaista sapuskaa, antoisia keskusteluja, mainioita ihmisten kohtaamisia.
Kotoutuminen tulisi nähdä käytännönläheisenä mukaan ottamisen tavoiteohjelmana. Vieraskieliset, eri kulttuuritaustoja edustavat – ja heistä erityisesti naiset – nähdään ja heitä kohdellaan liian yhtenäisenä ryhmänä, vaikka heidän koulutus- ja kulttuuritaustoissaan sekä henkilökohtaisissa tavoitteissaan on valtavia yksilöllisiä eroja. Jokainen maahan muuttanut nainen on oma yksilönsä ja ansaitsee tulla sellaisena kohdelluksi. Kielen oppiminen, työnteon ja opiskelun mahdollistaminen ovat avainasemassa, jotta maahan muuttaneet naiset pääsevät täysivaltaisiksi suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi.
Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli maahan muuttaneiden naisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Työllisyyden parantamisessa tarvitaan työnantajia, jotka näkevät kulttuuristen erojen ja mahdollisen puutteellisen kielitaidon takana olevan ammatillisen osaamisen ja työmotivaation. Arjen tasolla on aina tärkeintä se, miten kohtaamme lähimmäisemme. Tasavallan Presidentillä on arvojohtajana mahdollisuus vaikuttaa asennevinoutumiin ja haastaa kantasuomalaisia kohtaamaan esimerkiksi uussuomalaisia naapureitaan ennakkoluulottomasti.
On myönnettävä, että kansakuntana olemme vielä aloittelija kulttuurierojen kohtaamisessa. Meillä on vielä paljon parannettavaa siinä, miten osaamme käsitellä esimerkiksi kulttuurista johtuvia ihmisoikeusloukkauksia, kuten kunniaväkivaltaa.
Miten presidenttinä turvaisit naisten roolin rauhanprosesseissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Naisia on merkittävinä asiantuntijoina kaikilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektoreilla, mutta valitettavasti he eivät ole nousseet esimerkiksi kommentaattoreina samaan asemaan kuin miespuoliset kollegansa. Osittain tähän on vaikuttanut maailmantilanteessa tapahtunut suoranainen militarisoituminen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkeminen vain tästä kulmasta on kuitenkin riittämätöntä.
Tasavallan Presidentti voi ohjata ajattelua ja asennemuutosta oikeaan suuntaan vaikkapa omassa rekrytointipolitiikassaan ja nostamalla naisia esiin yhteiskunnallisina keskustelijoina, neuvonantajina ja vaikuttajina. Kansainvälisessä kanssakäymisessä on hyvä huomioida tilanteeseen sopivalla tavalla aina myös naisten aseman esillä pitäminen.
HARRY HARKIMO
Miten presidenttinä edistäisitte sukupuolten tasa-arvoa ja naisten sekä tyttöjen oikeuksia globaalisti ja toimisitte arvojohtajana naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä Suomessa?
Keskustelisin ja puhuisin asioista ulkomaanvierailujen aikana sekä kaikissa niissä yhteyksissä, joissa asiaan voi vaikuttaa.
Millä toimin olisitte presidenttinä valmiit vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa niin Suomessa kuin konfliktialueilla?
Miten Suomi voi mielestänne toimia vaikuttavimmin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien edistäjänä kaikille tytöille ja naisille?
Itse tulisin puhumaan näistä asioista, mutta sen lisäksi puolisoni kokee nämä sydämen asiakseen ja haluaisi teemaa edesauttaa puolison roolissaan, kuten jo aiemmin on kertonut.
Miten presidenttinä työskentelisitte sen eteen, että myös maahan muuttaneiden naisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisi?
Heille tulisi saada enemmän tietoutta jaettua, jotta he olisivat tietoisia oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan. Toivoisin, että he pääsisivät toteuttamaan itseään ja haaveitaan täällä vapaammin.
Miten presidenttinä turvaisit naisten roolin rauhanprosesseissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Tasa-arvosta tulee pitää kiinni.
JUTTA URPILAINEN
Miten presidenttinä edistäisitte sukupuolten tasa-arvoa ja naisten sekä tyttöjen oikeuksia globaalisti ja toimisitte arvojohtajana naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä Suomessa?
Sukupuolten tasa-arvo on yhteiskunnan kehityksen mittari. Tasa-arvoinen yhteiskunta on eheä ja vastuskykyinen ulkoisten uhkien edessä. Tasa-arvo ei täysin toteudu missään, ei edes Suomessa, vaikka tasa-arvo onkin yksi niistä asioista, joista meidät maailmalla tunnetaan.
Olen kansainvälisten kumppanuuksien EU-komissaarina toimeenpannut EU:n Tasa-arvoalan toimintasuunnitelma III:sta (EU Gender Action Plan), jonka tarkoitus on tehdä tasa-arvosta EU:n ulkosuhdetoimien läpileikkaava teema. Jos minut valitaan tasavallan presidentiksi, aion jatkaa samalla linjalla: tasa-arvo kuuluu myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön. Naisten rooli on ratkaiseva kestävän rauhan saavuttamisessa ja yhteiskuntien vakauden kannalta.
Kotimaassa presidentti voi arvojohtajana yhtäältä kiinnittää huomiota epäkohtiin, joissa tasa-arvo ei toteudu, ja toisaalta johtaa omalla esimerkillään. Olen urallani saanut rikkoa monta lasikattoa ja haluan tehdä töitä sen eteen, että perässäni tulee muita naisia. Kansainvälisesti Suomen tulee sitoutua YK:n päätöslauselmiin ja kansainvälisiin sopimuksiin sekä edistää niiden toteutumista edelläkävijänä. Toisin tasa-arvonäkökulmaa aktiivisesti esille kansainvälisissä järjestöissä, joiden kautta Suomi voi maailmalla toimia, enkä arastelisi ottaa aihetta esille myöskään kahdenvälisissä tapaamisissa.
Millä toimin olisitte presidenttinä valmiit vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa niin Suomessa kuin konfliktialueilla?
Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maailman suurimmista ihmisoikeusongelmista ja ikävä kyllä viime vuosien kehitys ei ole ollut pelkästään positiivista: sukupuolistunut väkivalta lisääntyi koronaviruspandemian varjossa ja konfliktien määrä maailmassa on kasvussa. Seksuaalisen väkivallan käyttö aseena konflikteissa on sotarikos, josta vastuulliset on saatettava oikeuden eteen –jokaisessa maailmankolkassa.
Komissaarina olen vastannut EU:n puolesta EU:n ja YK:n globaalin Spotlight-kumppanuuden toimeenpanosta. Spotlight on monialainen ohjelma, jonka kautta on edistetty muun muassa lainsäädännön uudistamista globaalin etelän maissa, sillä valitettavasti monessa paikassa lainsäädäntö ei tunnista kaikkia väkivallan muotoja rikoksiksi. Presidenttinä antaisin mielelläni tukeni vastaavanlaisille monenkeskisille pyrkimyksille.
Suomessa tasavallan presidentti voi tehdä osansa asenteiden muuttamiseksi. Liian usein ilmoituskynnys on liian korkea tai väkivalta jää tunnistamatta. Presidentti voi myös antaa tunnustusta kolmannelle sektorille työstä väkivallan kitkemiseksi ja väkivaltaa kokeneiden tukemiseksi.
Miten Suomi voi mielestänne toimia vaikuttavimmin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien edistäjänä kaikille tytöille ja naisille?
Jokaiselle kuuluu oikeus määritellä ja hallita omaa seksuaalisuutta. Suomi voi tukea seksuaali- ja lisääntymisterveyttä YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA:n kautta. Lisäksi korostaisin EU:n hyödyntämistä Suomen omien toimien vaikuttavuuden lisäämiseksi. EU:n ja jäsenmaiden yhteinen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskeva Team Europe -aloite on mahdollisuus koordinoida toimia tehokkuuden lisäämiseksi.
Miten presidenttinä työskentelisitte sen eteen, että myös maahan muuttaneiden naisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisi?
Maahan muuttaneiden naisten kolutukseen pääsyn ja työllistymisen esteitä pitää purkaa ja kotoutumispalveluissa naiset tulisi huomioida paremmin. Koulutus tulee nähdä osana kotoutumista ja tasa-arvotieto tulee olla osa kotoutumisprosessia. Lisäksi maahan muuttaneiden naisten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun on madallettava – presidentti voi käyttää omaa arvovaltaansa, jotta myös heidän äänensä kuuluisi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Miten presidenttinä turvaisit naisten roolin rauhanprosesseissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Naiset harvoin aloittavat konflikteja – mutta he usein maksavat niistä raskasta hintaa ja kärsivät hiljaa. Toisaalta naisilla ja myös nuorilla on ratkaiseva rooli pysyvän rauhan saavuttamisessa. Kuten sanottua, tasa-arvo kuuluu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön. Naisten osallisuuden merkitystä tulee tarkastella laajasti: esimerkiksi ilmastonmuutos on globaali turvallisuusuhka, josta on muodostumassa myös yksi mahdollinen konfliktien juurisyy. Naisia voimaannuttamalla on usein mahdollista parantaa koko yhteisön sopeutumista ilmastonmuutokseen ja toimeenpanna ruohonjuuritason ilmastoimia. Toinen hyvä esimerkki on koulutus: kouluttamalla naisia ja tyttöjä syntyy yhteisötason positiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka lisäävät vakautta.
Presidenttinä puhuisin YK:n 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanon ja naisten määrän rauhanprosesseissa kasvattamisen puolesta. Naisia tulee nimittää enemmän YK:n välittäjiksi ja neuvottelijoiksi, ja naisten roolia kriisiajan tehtävissä on vahvistettava. Suomen naisrauhanvälittäjäverkoston jäsenenä antaisin mielelläni näkyvyyttä suomalaisten naisten rauhanvälitysosaamiselle.
Kuva: aaltola2024.fi
MIKA AALTOLA
Miten presidenttinä edistäisitte sukupuolten tasa-arvoa ja naisten sekä tyttöjen oikeuksia globaalisti ja toimisitte arvojohtajana naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä Suomessa?
Suomessa on aina kaikkia tarvittu. Vahva tasa-arvokäsitys juontuu historiallisista kokemuksistamme. Arvojohtajana Suomessa edistäisin tasa-arvoa pitämällä tasa-arvokysymyksiä esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Edistäisin sukupuolten välistä tasa-arvoa globaalisti vahvistamalla naisten osallistumista päätöksentekoon, tukemalla koulutusta ja terveydenhuoltoa sekä torjumalla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Millä toimin olisitte presidenttinä valmiit vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa niin Suomessa kuin konfliktialueilla?
Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi iso haaste Suomessa. Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten. Vaalikampanjan aikana olin mukana osallistumassa naisten väkivaltaa ehkäisevässä kampanjassa. Presidenttinä pyrkisin edelleen tukemaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen eteen tehtävää työtä. Globaalisti ja konfliktialueilla Suomen tulee osallistua kansainväliseen humanitaariseen apuun ja rauhanturvaoperaatioihin. Näissä on tärkeää tukea paikallisia järjestöjä, hankkeita ja tekoja naisten turvallisuuden ja väkivallan ehkäisyn parantamiseksi.
Miten Suomi voi mielestänne toimia vaikuttavimmin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien edistäjänä kaikille tytöille ja naisille?
On tärkeä pitää näitä teemoja agendalla ja pyrkiä parantamaan mahdollisia yhteiskunnallisia syrjiviä rakenteita. Suomella on pitkä historia laadukkaiden lisääntymispalveluiden, kuten raskaus- synnytys- ja äitiysterveyspalveluiden tuottajana. Kehityspolitiikan puolella Suomella on ollut hyvä monipuolinen linja näiden teemojen edistäjänä.
Miten presidenttinä työskentelisitte sen eteen, että myös maahan muuttaneiden naisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisi?
Nostaisin tasa-arvoteemoja aktiivisesti keskusteluun sopivissa yhteyksissä kuten olen tehnyt tähänkin saakka eri tehtävissä. Tällä voi olla vaikutusta asenteellisiin esteisiin. Samoin yhteiskunnallisten rakenteiden osalta presidentin roolissa voi toimia unilukkarina. Kansalaisjärjestöjen toiminta on ollut erittäin tärkeää ja tuettavaa myös jatkossa. Jokainen voi vahvistaa myös omassa arjessa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta eri tavoin.
Miten presidenttinä turvaisit naisten roolin rauhanprosesseissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Suomi on tukenut tärkeitä toimijoita kuten YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenia, Suomi saa samalla tärkeää poliittista pääomaa ja näkökulmiaan kuuluviin järjestön toiminnassa. Paine taantumaan kasvaa ja näinä hetkinä Suomen on kyettävä säilyttämään panostuksensa tyttöjen ja naisten asemaan pitkäjänteisesti. Rauhanprosesseissa, diplomatiassa ja turvallisuuspolitiikassa on tasattava sukupuolijakaumaa eli lisättävä naisten roolia.
Kuvaaja: Jussi Ratilainen
ALEXANDER STUBB
Miten presidenttinä edistäisitte sukupuolten tasa-arvoa ja naisten sekä tyttöjen oikeuksia globaalisti ja toimisitte arvojohtajana naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä Suomessa?
Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia läpileikkaavasti ulkopolitiikassaan. Tasa-arvo on yksi Suomen ulkopolitiikan perustoista.
On tärkeää, että presidentti pitää sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeudet esillä toimissaan globaalisti samoin kuin arvojohtajana Suomessa. Presidentin rooli kansainvälisesti naisten oikeuksien esillä pitäjänä on merkittävä, sillä Suomen esimerkkiä tarkastellaan laajasti.
Millä toimin olisitte presidenttinä valmiit vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa niin Suomessa kuin konfliktialueilla?
Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusloukkauksista. Presidentti voi toimia kotimaassa arvojohtajana ja siten osaltaan vaikuttaa myös naisten turvallisuuden ja koskemattomuuden puolesta. Naisten turvallisuus on osa maamme kokonaisturvallisuutta, tämä on meidän kaikkien hyvä muistaa. Ja kuuluu siinä suhteessa myös presidentin rooliin toimia väkivallan estämiseksi.
Suomi on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen, Suomesta on tulossa vuonna 2025 ETYJ:in puheenjohtajamaa ja Suomi hakee YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä. Pidän tärkeänä, että Suomi kaikilla näillä foorumeilla pitää esillä naisiin kohdistuvan väkivallan estämistä. Saamme jatkuvasti hyvin valitettavaa tietoa siitä, että naisiin kohdistettua väkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa käytetään aseena sodissa ja konflikteissa. Tähän on välttämätöntä niin Suomen kuin kansainvälisten järjestöjen puuttua. Naisten osallistumista ja päätöksentekoa rauhanprosesseissa ja -välityksessä, konfliktienehkäisyssä, kriisinhallinnassa ja varautumisessa on vahvistettava.
Miten Suomi voi mielestänne toimia vaikuttavimmin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien edistäjänä kaikille tytöille ja naisille?
Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ja niiden toteutuminen ovat Suomen ulkopolitiikan naisten oikeuksien keskeinen arvo ja tavoite. Suomen tulee jatkossakin omalla politiikallaan ja tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin, YK-järjestöjen ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa toimia näiden oikeuksien toteutumisen puolesta globaalisti. Kaikilla tytöillä ja naisilla tulee olla oikeus ja vapaus päättää omasta elämästään, omasta kehostaan, omasta tulevaisuudestaan.
Miten presidenttinä työskentelisitte sen eteen, että myös maahan muuttaneiden naisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisi?
On tärkeää ja demokratiamme perusta, että kaikilla Suomessa tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys toteutuvat. Suomessa maahan muuttaneet naiset ovat erittäin koulutettuja ja kielitaitoisia ja lähes puolella on korkeakoulututkinto. Tarvitsemme kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien arvokkaan panoksen työelämässä ja yhteiskunnassamme.
Miten presidenttinä turvaisit naisten roolin rauhanprosesseissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia läpileikkaavasti ulkopolitiikassaan. Naisten oikeuksien kehittäminen maassamme on ollut tärkeä arvo koko Suomen itsenäisyyden ajan. Vuosi vuodelta olemme rakentaneet tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
On selvää, että meidän Suomessa tulee jatkaa vakaasti ja tinkimättä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon kehittämistä. Tasa-arvo ei synny itsestään ja meidän tulee pysyä mukana yhteiskuntamme jatkuvassa kehityksessä. Näen, että sukupuolten tasa-arvon vahva toteutuminen on paras tae demokratian ja oikeusvaltion toteutumiselle. Tässä työssä haluan olla mukana.
Naisten tasa-arvoinen asema vahvistaa yhteiskuntaa sen kaikilla tasoilla. Naisten osallistuminen on välttämätöntä pysyvän rauhan rakentamisessa. Ilman sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja naisten osallistumista ei ole kestävää rauhaa.
Kuvaaja: Sakari Röyskö
SARI ESSAYAH
Miten presidenttinä edistäisitte sukupuolten tasa-arvoa ja naisten sekä tyttöjen oikeuksia globaalisti ja toimisitte arvojohtajana naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä Suomessa?
Maamme on tuettava ja toteutettava kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia terveyteen, koulutukseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa sekä estettävä alueellista ja taloudellista eriarvoistumista. Tarvitsemme molempia sukupuolia erilaisina ja toisiaan täydentävinä. Tavoitteena tulee olla jompaa kumpaa sukupuolta syrjivien rakenteiden muuttaminen ja yhteiskunnan tasa-arvo.
Presidenttinä nostaisin keskusteluun ennen kaikkea perhe-elämään, työelämän tasa-arvoisuuteen ja naisyrittäjyyteen liittyviä asioita. Esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa meillä on vielä haasteita raivattavana. Naisia ja miehiä on kohdeltava tasa-arvoisesti niin koulutuksessa kuin työelämässäkin. Kannatan samapalkkaisuutta, mahdollisuuksien tasa-arvoa ja perheiden valinnanvapautta. Joustavat ja kattavat vanhempain- ja hoitovapaajärjestelmät sekä laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut edistävät naisten ja miesten mahdollisuuksia perheen ja työn yhdistämiseen. Tasa-arvoa on työmarkkinoilla edistettävä korvaamalla tai tasaamalla vanhemmuudesta työnantajille koituvia kuluja. Ammatilliseen segregaatioon on vaikutettava. Samoin nostaisin esille sen, että lähisuhdeväkivalta on edelleen ongelma myös meillä, ja tästäkin asiasta on puhuttava.
Suomessa monet asiat ovat lain tasolla kunnossa, mutta käytännössä – kuten työmarkkinoilla, eläkekehityksessä tai etenemismahdollisuuksissa – on vielä parantamista. Työmaata riittää myös Euroopassa. Esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on yhä haasteellista monissa EU-maissa, ja tämä johtaa helposti rakenteelliseen syrjintään ja esimerkiksi naisten eläkeköyhyyteen. Haasteet kasvavat, kun mennään Euroopan ulkopuolelle esimerkiksi Afrikkaan tai Lähi-itään. Suomen presidenttinä edistäisin mm. suomalaisen koulutusjärjestelmän mallia globaalisti. Toimisin myös YK:n puitteissa tyttöjen ja naisten tasa-arvon edistämisessä, ja muistuttaisin naisten roolista mm. konfliktinratkaisussa.
Millä toimin olisitte presidenttinä valmiit vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa niin Suomessa kuin konfliktialueilla?
Lähisuhdeväkivallan uhrina on edelleen useimmiten nainen, vaikka myös naisten tekemään väkivaltaan on puututtava. Lähisuhdeväkivallan uhreja tulee tukea ja avun saamista helpottaa. Väkivallan vastainen ennaltaehkäisevä kasvatus on sisällytettävä osaksi varhaiskasvatusta, nuorisotyötä ja koulutusta. Esteettömiä matalan kynnyksen palvelukeskuksia väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville tulisi olla tarjolla tasapuolisesti ympäri maata. Riittävät resurssit on taattava kattavan turvakotiverkoston muodostamiseksi. Palveluissa on huomioitava erityisryhmät mm. vammaiset, maahanmuuttajat sekä seksuaalivähemmistöihin kuuluvat. Näissä tavoitteissa kannustaisin arvokeskustelijana hallitusta ja eduskuntaa toimimaan.
Konfliktialueilla tapahtuva naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on järkyttävän yleistä. Tämä nähdään vaikkapa terroristijärjestö Hamasin epäinhimillisen raa’assa toiminnassa naisia kohtaan. YK:n mekanismit dokumentoivat perusteellisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvia julmuuksia ja tiedämme siksi niistä paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten. Presidentin tulee ottaa kantaa naisiin kohdistuvan väkivallan tuomitsemiseksi myös kansainvälisissä pöydissä. Tällä hetkellä on esimerkiksi käynnissä UN Women järjestön, johon olen kuulunut kymmeniä vuosia, kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Tähän kampanjaan voi jokainen osallistua lahjoituksellaan.
Miten Suomi voi mielestänne toimia vaikuttavimmin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien edistäjänä kaikille tytöille ja naisille?
Moni toivoo isompaa perhettä, kuin kokee taloudellisesti mahdollisena tai lasten saamista lykätään varsin pitkälle, ja siitäkin syystä lapsiluku jää pieneksi. Lisääntymisterveyttä tulisi nykyistä suunnitelmallisemmin opettaa kouluissa, jotta voidaan edistää mahdollisuuksia perheellistymiseen sekä lapsilukutoiveiden toteutumiseen. Myös nuorten tulevaisuudenuskoa ja uskoa sitoutuvaan avioliittoon on vahvistettava, jotta useampi kokee perheen perustamisen tärkeänä ja kannattavana. Lapsiperheiden palvelut on myös laitettava kuntoon.
Kaikissa Pohjoismaissa naisten osa-aikatyö on huomattavasti yleisempää kuin miesten. Vapaaehtoisesti tehty osa-aikatyö helpottaa usein perheen ja työn yhteensovittamista. Vastentahtoinen osa-aikaisuus ja nollatuntisopimukset ovat sen sijaan ongelma. Vastavalmistuneille tai työttömille määräaikaiset työsuhteet voivat olla hyviä väyliä työelämään. Niiden yleistymisellä on kuitenkin ollut monia kielteisiä vaikutuksia, kuten taloudellisen turvattomuuden tuomat paineet tai syntyvyyden aleneminen perhesuunnittelun vaikeutuessa.
Euroopan parlamentissa ollessani olen korostanut naisten pääsyä raskausajan äitiyspalveluihin, joilla voidaan tukea äitiyttä sekä lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Myös Suomen presidenttinä tekisin tunnetuksi globaalisti suomalaista neuvolajärjestelmää, joka tukee lisääntymisterveyttä ja ehkäisee lapsikuolleisuutta.
Miten presidenttinä työskentelisitte sen eteen, että myös maahan muuttaneiden naisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisi?
Maahanmuuttajanaisia ei voida niputtaa yhteen kokonaisuuteen, sillä kysymyksessä on hyvin heterogeeninen ryhmä. Toisessa päässä tätä ryhmää ovat työn perässä maahamme tulleet erityisasiantuntijat ja toisessa päässä ihmiskaupan uhrit. Tasa-arvohaasteet liittyvät erityisesti niihin ryhmiin, joissa naisilla ei ole oikeutta käydä töissä, opetella kieltä, tai aidosti kiinnittyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tähän ryhmään hallitus suunnittelee erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan tasa-arvoa lisätä ja joita presidenttinä kannustan viemään eteenpäin. Vaikeus ymmärtää eri kulttuureja ja uskonnollisen lukutaidon puute haastavat myös tavoitteiden saavuttamista ja tässä keskustelussa haluan olla mukana presidenttinä.
Miten presidenttinä turvaisit naisten roolin rauhanprosesseissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi lähtee kokonaisturvallisuusajattelusta, jossa kansallinen puolustuskyky ja -tahto, kahden ja monenvälinen puolustusyhteistyö ja sotilaallinen liittoutuminen Natossa luovat perustan. Lisäksi tarvitaan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, jotka luovat kriisinkestävyyttä. Kansainvälisen yhteistyön Suomessa tehdään ulkopolitiikkaa arvopohjalta ja toimimme osana kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Puolustamme ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuuluu naisten ääni. Näin ei valitettavasti ole suurimmassa osassa maailmaa. Naisten aseman vahvistaminen ja äänen kuuluminen on tärkeä tavoite, johon voidaan tähdätä esimerkiksi kehitysyhteistyöllä ja pitämällä naisten asemaa maamme kehitys- ja ulkopolitiikan painopisteenä jatkossakin. Tukisin myös vahvasti naiset, rauha ja turvallisuus päätöslauselman ja sen kansallisen toimintaohjelman toteuttamista ja sen huomioimista myös Naton rakenteissa.
Kuvaaja: Veikkö Kähkönen
PEKKA HAAVISTO
Miten presidenttinä edistäisitte sukupuolten tasa-arvoa ja naisten sekä tyttöjen oikeuksia globaalisti ja toimisitte arvojohtajana naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä Suomessa?
Presidentti on arvojohtaja ja omalla persoonallaan ja asemallaan pystyy nostamaan asioita keskusteluun sekä edistämään niitä kontaktiverkostonsa avulla.
Presidenttinä nostaisin naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen asemaa johdonmukaisesti esiin kansainvälisillä areenoilla ja muistuttaisin, että myös ilmastonmuutoksen torjunta edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia.
Käyttäisin vaikutusvaltaani edistämällä YK:n turvallisuusneuvoston naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma 1325:n toimeenpanoa. Toisin vahvasti esille YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joista yksi on sukupuolten tasa-arvo.
Presidenttinä rakentaisin ryhmittymää seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja – oikeuksien edistämiseksi. Käyttäisin arvovaltaani puhumalla maahan muuttaneiden naisten oikeuksien, hyvän kotoutumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden puolesta. Loisin tilaa Suomeen muuttaneille naisille kertoa kokemuksistaan omalla äänellään.
Presidenttinä edistäisin nollatoleranssia paitsi rasismille myös naisten
aseman ja tasa-arvon vastaiselle retoriikalle.
Millä toimin olisitte presidenttinä valmiit vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa niin Suomessa kuin konfliktialueilla?
Suomi on Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille: joka kolmas nainen Suomessa on joutunut kokemaan väkivaltaa lähisuhteessaan ja jopa 88% naisista on kokenut häirintää. Suomella riittää tehtävää kansainvälisten velvoitteiden toteuttamisessa sukupuolistuneen väkivallan torjunnasta, tärkeimpänä niistä Istanbulin sopimus.
Käyttäisin presidenttinä arvovaltaani puhuakseni tästä teemasta sen vaatimalla vakavuudella sekä tukemalla ja huomioimalla väkivallan vastaisia toimijoita.
Naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaaliväkivalta sodankäynnin välineenä ja konflikteissa on aina tuomittava ja tekijät on asetettava vastuuseen. Sitä varten tarvitaan riippumatonta raportointia, ilmoituskanavia ja tukipalveluita väkivallan uhreille. Myös järjestelmälliseen seksuaaliväkivaltaan määränneet tai sen hyväksyneet johtavat tahot on saatava vastuuseen.
Presidenttinä käyttäisin vaikutusvaltaani edistämällä YK:n turvallisuusneuvoston naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma 1325:n toimeenpanoa globaalisti. Päätöslauselman tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa sekä tukea heidän osallistumistaan konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakennukseen.
Nostaisin presidenttinä järjestelmällisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjunnan tärkeyttä kansainvälisillä areenoilla. Naisten ja tyttöjen turvallisuuden takaaminen turvaa ihmisoikeuksien toteutumisen.
Miten Suomi voi mielestänne toimia vaikuttavimmin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien edistäjänä kaikille tytöille ja naisille?
Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ei voida erottaa toisistaan. Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat ihmisoikeuksia.
Kansainvälinen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vastaiseen liikehdintään vastaaminen täytyy ottaa vahvemmin ulkopolitiikan painopisteeksi. Tällä hetkellä takapakkia otetaan erityisesti aborttioikeuteen liittyvissä kysymyksissä.
Presidenttinä olisin luomassa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia puolustavaa rintamaa. Tärkeää on myös edistää näiden oikeuksien puolesta toimivien tahojen tukea ja rahoitusta. Vastaavasti julkista rahoitusta ei pidä myöntää toimijoille, jotka loukkaavat näitä oikeuksia.
Miten presidenttinä työskentelisitte sen eteen, että myös maahan muuttaneiden naisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisi?
Presidenttinä käyttäisin arvovaltaani puhumalla maahan muuttaneiden naisten oikeuksien, hyvän kotoutumisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden puolesta. On tärkeää kitkeä syrjiviä ja rasistisia rakenteita ja asenteita, jotka estävät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen. Haluan, että täällä asuvat ovat aidosti osa yhteiskuntaa, voivat opiskella, työllistyä ja kokea olevansa tervetulleita. Varmistaisin tilan Suomeen muuttaneille naisille kertoa kokemuksistaan omalla äänellään.
Miten presidenttinä turvaisit naisten roolin rauhanprosesseissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
Suomella on vahva kokemus ja pitkät perinteet naisten osallisuuden vahvistamisesta niin siviilikriisinhallinnassa, kriisinhallinnassa kuin rauhanprosesseissakin. Tätä työtä on jatkettava ja siinä on vahvistettava myös erilaisten vähemmistöjen osallisuutta. Tutkimukset osoittavat, että naisten rakentama rauha on kestävämpi. Kestävää rauhaa, tai kestäviä yhteiskuntia, ei voi rakentaa ilman naisia.
Ulkoministeriöön perustamani rauhanvälityskeskuksen temaattista painopistettä naisten osallistumisesta rauhanprosesseihin voidaan vahvistaa edelleen, samoin kuin Suomen ja pohjoismaiden naisrauhanvälittäjäverkostoa. Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman toimeenpanoon olisi tärkeää varmistaa riittävä rahoitus.
Ulkopolitiikassa tulee vahvistaa demokratiaa ja siihen kuuluvaa avointa keskustelua, lehdistönvapautta sekä naisten, nuorten ja eri vähemmistöryhmien osallisuutta kaikkialla maailmassa. Suomen ulkoasiainhallinnossa ja Tasavallan presidentin kansliassa olisi tärkeää edistää tasa-arvoa läpileikkaavasti.
