Tarvitsemme naisia asiantuntijoiksi ja neuvottelijoiksi myös kriisitilanteissa

Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n hallitus muistuttaa, että naisten tulisi olla edustettuina sekä kriisiviestinnän kasvoina, asiantuntijoina kriisitilanteissa että rauhanneuvottelupöydissä.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat vieneet Euroopan ja Suomen osaksi uudenlaista maailmanpoliittista todellisuutta, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset vievät suuren osan jokapäiväisestä mediatilasta. Lehtien etusivut ja pääuutislähetykset ovat täyttyneet erilaisista puolustusvoimien ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden puheenvuoroista, analyyseistä ja lausunnoista.

Julkiseen keskusteluun ei ole kuitenkaan mahtunut juurikaan naisasiantuntijoita kommentoimaan tai analysoimaan tilannetta. Kriisiajassa media ja yhteiskunta laajemmin kääntyy miesasiantuntijuuden puoleen ja naisten on vaikeampaa saada ääntään kuuluviin esimerkiksi naisasiantuntijoihin kohdistuvan vihapuheen tai häirinnän vuoksi.

Tutkimusten mukaan suomen poliittinen todellisuus on sukupuolittunut vahvasti eri politiikka-alueiden perustella niin, että naisten asiantuntijuusalueina pidetään opetus- ja kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan alueita. Miesten poliittista asiantuntijuutta taas pidetään itsestään selvänä esimerkiksi talouden ja turvallisuuspolitiikan alueilla. Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri oli vuonna 1990 ministeriksi valittu Elisabeth Rehn. Hänen jälkeensä puolustusministerinä on toiminut nainen vain kerran. Tämä politiikan sukupuolittuneisuus on näkynyt myös selkeästi uutisoinnissa ja julkisessa keskustelussa koskien Ukrainan kriisiä.

Mediatilan ja kriisiajan asiantuntijuuden lisäksi naisia ei ole juurikaan nähty myöskään diplomaattisissa neuvotteluissa tai rauhan rakentamisen pöydissä. Naisilla on historiallisesti tunnistettua ja tunnustettua osaamista diplomaattisilla kentillä, mutta vain 13 prosenttia rauhanneuvottelijoista sekä 6 prosenttia rauhanvälittäjistä ja rauhansopimusten allekirjoittaneista on naisia.

Monien globaalien rauhanliikkeiden juuret ovat naisyhteisöjen toiminnassa ja naisten yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Rauhantutkimuksessa vallitsevan käsityksen mukaan neuvotteluissa saavutettu rauha voi olla kestävää, kun myös naiset ovat osa rauhanprosessia ja heidän prosessiin osallistumisensa on merkityksellistä. Kestävää rauhaa ei voida rakentaa ilman, että kaikki, joita sopiminen koskee ovat neuvotteluissa osallisia.

”Tarvitsemme toimia, jotka varmistavat tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien toteutumisen kriisialueella. Tarvitsemme monipuolisemman asiantuntijajoukon puhumaan ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä kotimaassa, ja ennen kaikkea tarvitsemme naisia neuvottelupöytiin kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa kaikkialla maailmassa myös kriisin sattuessa.” NYTKIS ry:n puheenjohtaja Fatim Diarra sanoo.

Työstään rauhan ja tyttöjen oikeuksien puolesta tunnettu presidentti Tarja Halonen kirjoitti kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3., että naisten osallistuminen kaikkeen päätöksentekoon on välttämätöntä. Lisäksi hän muistutti kuinka naiset ja tytöt joutuvat usein kantamaan raskaita, helposti piiloon jääviä taakkoja sodan tai yhteiskunnallisen kriisin sattuessa.

NYTKIS painottaa, että kaikkien sukupuolten tulisi olla edustettuina sekä kriisiviestinnän kasvoina, asiantuntijoina kriisitilanteissa että rauhanneuvottelupöydissä.

Suomen ulkopoliittisen strategian kärkenä on jo pitkään ollut naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen niissä pöydissä, joissa istumme sekä niillä kentillä, joilla toimimme. Tämä kärki ei saisi myöskään jäädä Ukrainassa sodan jalkoihin.

Aihesanat: , ,

Twitterissä

Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i samarbete