Hallituksella on syksyn 2026 budjettiriihessä viimeinen mahdollisuus osoittaa sitoutumisensa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS vaatii, että väkivallan vastainen työ turvataan. Väkivallan katkaisemiseen tarvitaan pitkäjänteisiä rakenteita, toimivia palveluita ja riittävä rahoitus.
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ihmisoikeusongelma, jonka seurauksena kuolee noin 20 naista vuosittain. Vaadimme hallitukselta välittömiä toimia väkivallan uhrien tukipalvelujen vahvistamiseksi sekä resursseja väkivallan ennaltaehkäisyyn, erityisesti väkivallan tekijöiden kanssa tehtävään katkaisutyöhön.
Väkivallan vastainen työ on turvattava
Järjestöillä on merkittävä rooli väkivallan vastaisessa työssä. THL:n mukaan (julkari.fi, pdf) lähisuhdeväkivallan tekijöille tarkoitetuista 41 palvelusta peräti 37 olivat järjestöjen toteuttamia vuonna 2024. Palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä väkivallan kierteen katkaisemiseksi. Jos tekijä ei muuta käyttäytymistään, väkivallan uusiutumisriski säilyy.
Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen. Sen toimeenpanoa valvova GREVIO-asiantuntijaelin on edellyttänyt väkivallan tekijöille suunnattujen ohjelmien vahvistamista ja laajentamista sekä riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.
Nyt kehitys on vaarassa kulkea päinvastaiseen suuntaan. Hallitus on leikannut STEA-rahoitusta saavilta järjestöiltä noin kolmanneksen vuodesta 2024. Kevään 2026 kehysriihessä päätettiin lisäksi 50 miljoonan euron lisäleikkauksesta. Väkivaltatyötä ei ole rajattu leikkausten ulkopuolelle.
Väkivallan vastaisen työn rahoitusta ei pidä tarkastella vain menona, vaan investointina turvallisuuteen. Jos toimivia palveluja ei ole saatavilla, väkivallan kierre jatkuu ja kustannukset siirtyvät maksettavaksi tulevaisuuteen, kun uhrien tukipalvelujen tarve kasvaa.
Väkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen pysyvä valtionrahoitus tulee palauttaa vähintään vuoden 2024 tasolle ja kevään kehysriihessä päätetyt lisäleikkaukset on peruttava.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyölle tulee säätää laki
Väkivallan tekijätyö ei ole Suomessa lakisääteinen palvelu. Siksi palvelut ovat usein riippuvaisia määräaikaisista hankkeista ja järjestörahoituksesta, eikä niitä ole kaikkialla saatavilla. Suomen on pystyttävä parempaan.
Tarvitsemme lain lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön rakenteista. Laissa on määriteltävä kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden vastuut ja velvollisuudet lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä, mukaan lukien väkivallan tekijöiden kanssa tehtävässä työssä. Samalla on turvattava järjestöjen rooli väkivallan ehkäisyssä ja tukipalvelujen tuottamisessa.
Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen palveluja, vertaistukea ja väkivallan tekijöille suunnattua tukea. Tämä työ on välttämätöntä väkivallan kierteen katkaisemiseksi, ja sen jatkuvuus on turvattava. Tarvitsemme myös valtakunnallisen toimintaohjelman tekijätyön vahvistamiseksi.
Väkivaltaa salliviin asenteisiin on puututtava ajoissa
Väkivaltaa ylläpitäviin asenteisiin ja normeihin on puututtava ajoissa, ennen niiden muuttumista väkivaltaiseksi käytökseksi. Suomen kansallisen Väkivaltaobservatorion vuonna 2024 julkaisema kyselytutkimus toi esiin huolestuttavia asenteita naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan. Väkivallan vähättely, sen kohteen syyllistäminen ja väkivallan hyväksyminen tietyissä tilanteissa ylläpitävät väkivaltaa sallivaa ilmapiiriä.
Väkivaltaisia asenteita ja käyttäytymistä täytyy ehkäistä. Seksuaali- ja turvataitokasvatukseen sekä tunnetaitoihin on panostettava jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Myös syrjäytymisen ehkäisy sekä kattavat päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat keskeisiä väkivallan ennaltaehkäisyssä.
Jokainen hallituspuolueen johtaja on yhtynyt Valoa, ei väkivaltaa -kampanjassa huoleemme naisiin kohdistuvan väkivallan tilasta Suomessa. Hallituksella on nyt käsillä viimeinen mahdollisuus osoittaa, että asiaan osoitetaan sen vaatimia resursseja.
Vaatimuksemme hallitukselle budjettiriiheen:
- Väkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen pysyvä valtionrahoitus tulee palauttaa vähintään vuoden 2024 tasolle. Kevään 2026 kehysriihessä päätetyt lisäleikkaukset on peruttava.
- Väkivallan tekijöille suunnattuja palveluja on vahvistettava ja laajennettava koko Suomessa. Ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa.
- Kuntien ja hyvinvointialueiden vastuiden ja velvollisuuksien selkeyttämiseksi tulee säätää laki, joka turvaa myös järjestöjen roolin väkivallan ehkäisyssä.
Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on suomalainen naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluvat eduskuntapuolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Sukupuolentutkimuksen seura. Jäsenjärjestöihimme kuuluu yhteensä noin 420 000 naista. Kokoamme kotimaisen naisjärjestökentän yhteen ja teemme aktiivista tasa-arvotyötä yli puolue- ja järjestörajojen.
