Vuoden suurin naisten oikeuksia ja tasa-arvoa käsittelevä tapahtuma, naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) istunto, on käynnissä New Yorkissa. Istunto kokoaa yhteen tuhansia kansalaisyhteiskunnan sekä valtioiden edustajia. Tämän vuoden istunto on jo 67. laatuaan. Tämänvuotisen kokouksen aiheena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen innovaatioiden, teknologisen kehityksen ja koulutuksen avulla.
NYTKISin puheenjohtaja Pia Sundell sekä pääsihteeri Silla Kakkola osallistuvat kokoukseen Suomen delegaation jäseninä.
Osana istunnon ohjelmaa ja sen sivutapahtumana järjestettiin 14:ttä kertaa International Helvi Sipilä Seminar, tapahtuma, joka kunnioittaa Helvi Sipilän uraaurtavaa työtä YK:ssa. Tapahtumaa järjestävät yhteistyössä NYTKIS, Suomen UN Women, Suomen Akateemisten Naisten Liitto, Naisjärjestöjen Keskusliitto sekä Suomen NNKY. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna Women’s Human Rights and Technological Innovations. Tapahtumassa avauspuheenvuoron piti NYTKISin puheenjohtaja Sundell.
– Yhteiskunnallisen muutoksen ja edistyksen takia kohtaamme myös uusia ongelmia ja uhkia tasa-arvolle sekä naisten ja tyttöjen turvallisuudelle. Teknologinen kehitys on muuttanut kaiken lähtien siitä, kuinka me ajattelemme ja kuinka me vietämme aikaa yhdessä, työskentelemme ja opimme, Sundell totesi tapahtumassa.
Tytöt ja muunsukupuoliset lapset ovat erityisessä riskissä kohdata häirintää ja väkivaltaa verkossa.
– Viimeisimmässä, noin kuukausi sitten julkaistussa lapsiuhritutkimuksessa havaittiin kasvavat määrät kiusaamista ja häirintää sosiaalisessa mediassa kohdistuen nuoriin tyttöihin ja muunsukupuolisiin lapsiin. Tutkimus kertoo, että jopa 60 prosenttia muunsukupuolisista lapsista on kohdannut kiusaamista tai häirintää. Sama luku tytöille on 43 prosenttia ja pojille 26 prosenttia, Sundell summasi.
Sukupuolittunut häirintä uhkaa demokratiaa
Häirintä ja väkivalta verkossa eivät kohdistu pelkästään lapsiin. Naiset kohtaavat Suomessa paljon sukupuolittunutta vihjapuhetta. Poliittisesti aktiiviset naiset kohtaavat verkossa häirintää, jonka tarkoituksena on erityisesti rajoittaa naisten osallistumista politiikkaan.
Useaan vähemmistöön kuuluvat ihmiset kohtaavat vihapuhetta muita enemmän. Oikeusministeriön Osaavat-hankkeen raportin mukaan vuonna 2022 vihapuhetta ja häirintää oli kohdannut viimeisen vuoden aikana useaan vähemmistöön kuuluvista 59 prosenttia. Raportin mukaan useaan vähemmistöön kuuluvat kohtasivat vihapuhetta yleisemmin juuri internetissä, ja toiseksi yleisimmin julkisilla paikoilla.
Viime lokakuussa CEDAW-komitea antoi Suomelle suosituksia naisten oikeuksien parantamiseksi. Yksi nopeutettuun seurantaan otetuista aiheista on sukupuolittunut vihapuhe. NYTKIS on kampanjoinut poliittisesti aktiivisiin naisiin kohdistuvaa vihapuhetta vastaan #VaalitIlmanVihaa-kampanjalla. Internet on tarjonnut uusia alustoja vihapuheelle.
– Viimeisimmän hallituskauden aikana, kun Suomea ovat johtaneet nuoret naiset, vihapuheen määrä on lisääntynyt, kertoo Stratcomin raportti vihapuheesta. Vihapuheen on havaittu rajoittavan erityisesti naisten ja marginalisoitujen ryhmien demokraattisia oikeuksia. Näin se vaarantaa koko demokraattisen järjestelmän tulevaisuuden, Sundell muistutti seminaarissa.
Epäasiallisen lähestymisen kohteeksi internetissä oli joutunut 13 prosenttia kaikista yli 16-vuotiaista suomalaisista. Naiset joutuivat epäasiallisen lähestymisen kohteiksi selvästi yleisemmin kuin miehet.
– Internetin yleistyessä maailmassa, toiveena oli, että siitä tulisi tärkeä työkalu demokratioiden kehittymiseen sekä yhdenvertaisempaan tiedon jakamiseen yhteiskunnissa. Nyt me näemme, että nämä toiveet olivat idealistisia ja epärealistisia. Uusien teknologioiden aiheuttama yhteiskunnallinen muutos on ollut suurta, eikä ole mahdollista sanoa sen kaiken olevan hyvää tai pahaa, Sundell totesi.
Työ kaikille turvallisen elämän ja poliittisen osallistumisen puolesta jatkuu. Vastuu alustoillaan tapahtuvasta vihapuheesta on suurelta osin sosiaalisen median kanavilla. Myös poliisilla on vastuu vihapuheesta rankaisemisessa, jos vihapuhe täyttää esimerkiksi kiihottamisen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkauksen, laittoman uhkauksen, vainoamisen ja seksuaalisen sekä sukupuoleen perustuvan häirinnän tunnusmerkit.
Jokainen meistä toi kuitenkin pieneltä osaltaan toimia vihapuhetta vastaan tuomalla esiin vastaääniä ja kannustamalla muita positiivisella tavalla. Rakentavalla ja perustellulla keskustelulla voi osoittaa vihapuheen kohteelle sekä vihapuhujalle, että vihapuhetta ei hyväksytä. Järjestelmätason ratkaisujen lisäksi tehokkaimmiksi havaittuja keinoja vihapuheen lopettamiseen verkossa on vihapuhujien ilmiantaminen.
Lue lisää #VaalitIlmanVihaa-kampanjasta täällä.
Kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin tallenteet ovat katsottavissa verkossa seuraavan kahden viikon ajan. Linkit tallenteisiin löydät alta.
- Part 1- https://www.youtube.com/watch?v=hJzLOdkrUp4
- Part 2. https://www.youtube.com/watch?v=ACpPbSgKQDg&feature=youtu.be
- Bhishtah Mohammadi: Women and the internet in Afghanistan: https://www.youtube.com/watch?v=BsH_V1Dlk8E&=youtu.be
