#vaalitilmanvihaa

Miksi kampanjoimme?

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n vihapuheen ja häirinnän vastainen kampanja #vaalitilmanvihaa kannustaa naisia asettumaan ehdolle kuntavaaleissa, joissa naisten osuus valtuutetuista on aiemmin jäänyt pieneksi suhteessa muihin vaaleihin. Haluamme lisätä tietoisuutta vihapuheesta ja sen vaikutuksista sekä tarjota tukea sitä kohdanneille.

Vihapuheen on todettu rajoittavan demokratian toteutumista monin eri tavoin. Erityisesti sukupuolittunut ja rodullistettuihin naisiin kohdistuva vihapuhe voi vaikuttaa naisten ja vähemmistöjen halukkuuteen asettua ehdolle vaaleissa. Naisten osuus kunnanvaltuustoihin valituista jäi vuonna 2017 huomattavasti pienemmäksi kuin esimerkiksi vuoden 2019 EU- ja eduskuntavaaleissa. Kunnanvaltuustoihin valituista vain 39 % oli naisia. Kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että kunnallisessa päätöksenteossa mukana olevat naiset kokevat vihapuhetta huomattavasti miehiä enemmän ja usein heidän kohtaamansa vihapuhe liittyy nimenomaan heidän sukupuoleensa. Poliittisiin toimijoihin kohdistuvan vihapuheen on todettu lisääntyvän erityisesti vaalien alla.

Päättäjien tulee voida esittää kantansa ja käydä vuoropuhelua kansalaisten kanssa. Vihapuhe on johtanut siihen, ettei moni enää osallistu keskusteluun. Näin uhkana on, että yhteiskunnalliselle keskustelulle tärkeitä näkökulmia menetetään – siksi haluamme korostaa avoimen ja rakentavan keskustelun tärkeyttä.

Mitä on vihapuhe?

Vihapuheella viitataan ilmaisumuotoihin, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa. Vihapuheella voidaan myös tarkoittaa haukkumista, loukkaamista tai uhkaamista, joka kohdistetaan uhriin tämän identiteetin, sukupuolen ja muiden ominaisuuksien (kuten seksuaalisen suuntautumisen tai vamman) vuoksi.

Erityisesti monikulttuurisuuteen sekä naisiin ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva vihapuhe on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Vihapuhetta eivät käytä vain yksittäiset ihmiset, vaan sitä tuotetaan myös systemaattisesti tiettyjen ryhmien tai henkilöiden vaientamiseksi. Seksististä vihapuhetta ja häirintää voi esiintyä nöyryyttämisenä, pilkkaamisena, syyllistämisenä, esineellistämisenä, huoritteluna sekä vartalon arvosteluna. Naisten kohtaama vihapuhe pyrkii myös usein vähättelemään mielipiteitä ja taitoja. Jopa 62 % naisista, jotka ovat kokeneet vihapuhetta ovat myös kokeneet seksuaalista häirintää. Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan naisten riski joutua sekä seksuaalisen häirinnän että vihapuheen uhriksi on viisinkertainen suhteessa miehiin.

Vihapuhetta ja häirintää voi kohdata kasvokkain vaalitoreilla tai sosiaalisen median eri kanavien kautta. Pelko häirinnästä saattaa johtaa siihen, että vihapuheen kohteet alkavat rajoittaa osallistumistaan esimerkiksi julkisiin esiintymisiin tai kampanjatilaisuuksiin ja välttävät nostamasta tiettyjä puheenaiheita esille.

Miten vihapuheeseen voi puuttua? Miten vihapuheen kohteeksi joutunutta voi auttaa?

Vihapuhe termiä ei esiinny Suomen rikoslaissa, mutta esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kunnianloukkaus, laiton uhkaus, vainoaminen ja seksuaalinen sekä sukupuoleen perustuva häirintä nähdään usein vihapuheen muotona. Vihapuhetta voi myös ilmetä koordinoidusti, kun suuri joukko hyökkää eri kanavia käyttäen yhden henkilön kimppuun ja kyseistä ilmiötä kutsutaan maalittamiseksi. Maalittamiseen puuttuminen on haastavaa, sillä vihaviestien lähettäjien paljouden takia yksilön vastuu jää pieneksi, vaikka maalittamisen kohteeksi joutuneen kokemus voi olla hyvinkin vahingollinen. Siksi onkin tärkeää painottaa vihaviestien vakavuutta ja seurauksia, sillä yksittäinen viestin lähettäjä ei välttämättä ymmärrä tekonsa vaarallisuutta.

Vihapuhetta vastaan voi toimia tuomalla esiin vastaääniä ja kannustamalla muita positiivisella tavalla. Rakentavalla ja perustellulla keskustelulla voi osoittaa vihapuheen kohteelle sekä vihapuhujalle, että vihapuhetta ei hyväksytä. Tehokkaimmiksi havaittuja keinoja vihapuheen lopettamiseen on vihapuhujien ilmiantaminen verkossa. Vihapuheeseen ei tulisi vastata takaisin ilkeillä kommenteilla tai esimerkiksi ylenkatsomalla vihapuhujan ymmärtämättömyyttä.

Vihapuhetta voidaan myös ennaltaehkäistä parantamalla medialukutaitoa ja tukemalla eri verkkoalustojen ja työyhteisöjen vihapuheen vastaisia käytäntöjä ja niiden kehittämistä. Ehdokkaiden kohdalla tulisi olla selkeät vastuutahot tuen järjestämiselle.

Sivun lopusta löydät kampanjan materiaaleihin käytettyjä lähteitä ja lukusuosituksia aiheesta kiinnostuneille. Listaa täydennetään kampanjan edetessä.

Miten osallistua kampanjaan?

Käytä kampanjan tunnusta #vaalitilmanvihaa ja osallistu vihapuheen vastaiseen keskusteluun
Kannusta ehdolle lähteviä ja vihapuhetta kohdanneita jakamalla kampanjan kuva ja irtisanoudu samalla vihapuheesta ja häirinnästä.
Puutu. Jos näet verkossa tai vaalitilaisuuksissa epäasiallista kielenkäyttöä tai häirintää, tue vihapuhetta kohtaavaa henkilöä.

Hyvin sanottu – Bra sagt -hanke

NYTKIS on myös mukana Ylen ja Erätaukosäätiön viisivuotisessa Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeessa, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Hankkeella pyritään myös vahvistamaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.