Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n lausunto koskien toimenpidesuunnitelmaa lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa

Sosiaali- ja terveysministeriölle 14.1.2022 

Yleiset huomionne toimeenpanosuunnitelmasta

Yleisenä huomiona koskien toimenpidesuunnitelmaa toteamme, että toimenpideohjelman tavoitteet ovat kiitettävän monisuuntaiset. NYTKIS katsoo, että perheiden elämäntilanteiden moninaisuuden lisäksi tulisi toimenpideohjelmassa huomioida myös perheiden ja perhemallien moninaisuutta paremmin. 

Lapsenhuoltolain 2019 sääntely ”oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.”, on mainittuna toimenpidesuunnitelmassa, mutta tämän tuottamia seurauksia ei ole otettu riittävän monipuolisesti huomioon. ”Sosiaalinen vanhemmuus”, johon tällä lapsenhuoltolain muutoksella viitataan ei nouse esiin missään konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa. 

NYTKIS huomauttaa, että toimenpideohjelmassa puhutaan sekaisin huoltajista ja vanhemmista. Näiden käsitteiden ja positioiden juridiset oikeudet ja roolit poikkeavat toisistaan kuitenkin merkittävin osin. Sen lisäksi huomautamme, toimenpideohjelmassa puhutaan toistuvasti sekä ”molemmista vanhemmista” ja ”molemmista huoltajista”. Juridisesti lapsella voi olla kaksi vanhempaa, mutta huoltajia voi olla enemmän kuin kaksi. Lisäksi vanhempi ei automaattisesti ole lapsen huoltaja, jolloin esimerkiksi oikeudet tiedonsaantiin lapsen asioista ja oikeus lapsen asioista päättämiseen ovat rajatummat. 

On hyvä, että eroperheiden vuoroasuvien lasten oikeuksien toteutumista yritetään vahvistaa, mutta kehitystyössä tulisi huomioida monenlaiset eroperheet, joissa huoltajia on useampia ja lapsi ei välttämättä asu kummankaan biologisen vanhemman kanssa. NYTKIS katsoo, että toimenpideohjelman lähtökohtana on vain kahden vanhemman perheiden tilanteen kehittäminen, eikä moninaisten perheiden tilannetta huomioida. 

NYTKIS katsoo, että laajassa kehittämistyössä, johon toimenpideohjelmassa viitataan esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksen sekä lapsilisiä koskevan uudistuksen että soteuudistuksen, on otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi sukupuolivaikutusten arviointi.

Huomiot kokonaisuuteen 2 Palveluihin liittyvät toimenpide-ehdotukset 

Kahden varhaiskasvatuspaikan mahdollisuudesta puhuttaessa on hyvä, että lapsivaikutusten arviointi korostuu ja lapsen kuuleminen on toimenpideohjelmassa nostettu ensisijaisena esiin. 

Toimenpidesuunnitelmassa todetaan näin: ”Se, mitä tietoja lapsesta saa antaa vanhemmille ja eri perheenjäsenille moninaisissa ero- ja huoltajuutta koskevissa tilanteissa, koetaan varhaiskasvatuksen perustoiminnassa jossain määrin haastavaksi. Työryhmä pitää tärkeänä tukea henkilöstön osaamista tältä osin. Tärkeää on myös kehittää viestintätapoja varhaiskasvatuksessa niin, että lasta koskevat tiedot ovat kummankin huoltajan saatavilla.” 

Tiedonsaantiin liittyvässä problematiikassa on hyvä huomata, että usein varhaiskasvatuksen, neuvolan ym. palveluiden viestintä voi olla sukupuolittunutta. Viestinnän kehittämisessä varhaiskasvatuksessa tulee kiinnittää huomiota vanhemmuuden sukupuolittuneisiin rakenteisiin ja mahdollistaa tilanteita, joissa lapsen vanhemmat tai huoltajat kohdataan tasa-arvoisesti vanhemman sukupuolesta riippumatta ja kaikkien sukupuolien vanhemmilla on samanlainen oikeus tietoihin lapsestaan.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista tulee kehittää myös perheiden moninaisuuden näkökulmasta niin, että monenlaiset perheet tulevat huomioiduksi varhaiskasvatuksen arjessa ja viestinnässä. 

Huomiot kokonaisuuteen 3 Elatusapu 

  • Huoltajalla ei ole samanlaista elatusvelvollisuutta kuin vanhemmalla.
  • Elatusavun tasa-arvoinen jakautuminen ja tosiasiallisten järjestelyjen mukaan jakautuminen on tärkeää. 

Huomiot kokonaisuuteen 4 Sosiaaliturvaetuudet ja toimeentulotuki

NYTKIS toteaa, että tässä kohtaa on huomattava, että mahdollisuudet järjestää arki lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla on paremmin saavutettavissa korkeamman sosioekonomisen aseman perheissä. Lasten oikeutta kaikkiin vanhempiinsa tulisikin vahvistaa erityisesti matalamman tulotason perheissä, joissa joku huoltajista on esimerkiksi toimeentulotuen ja asumistuen varassa. 

”Tilanteessa, jossa molemmat vanhemmat ovat asumistuen tarpeessa, voi asumistukea koskeva nykyinen sääntely estää lapsen pidempiaikaiseen oleskeluun soveltuvan asunnon hankinnan. Ensisijainen asumistukilainsäädäntö voi siten käytännössä muodostaa esteen lasten vuoroasumiselle. Lapsen vuoroasumisesta aiheutuvat korkeammat asumismenot toiselle vanhemmalle voidaan kuitenkin ottaa huomioon viimesijaisessa toimeentulotuessa.” 

Arvionne toimenpide-ehdotusten vaikutuksista ja toteuttamismahdollisuuksista:

NYTKIS katsoo, että kaikissa laajoissa uudistuksissa, joihin toimenpideohjelmassa viitataan ja joiden yhteydessä vuoroasuvien lasten asemaa pyritään kehittämään (sote-uudistus, sosiaaliturvauudistus ja lapsilisäjärjestelmän uudistaminen) tulee kaikissa vaiheissa tehdä lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi myös sukupuolivaikutusten arviointia.  

Katsomme, että toimenpidesuunnitelma on itsessään monipuolinen, mutta monet asiat jätetään tulevaisuuteen sosiaaliturvauudistuksen ratkaistaviksi ilman, että lainkaan otetaan kantaa siihen, kuinka asiat tulisi järjestää. Tämä jättää suuren osan vastuusta vielä käynnissä olevalle ylivaalikautisesti toimivalle komitealle. Mielestämme olisi hyvä, että konkreettisia toimenpiteitä myös sosiaaliturvauudistuksen kontekstissa voitaisiin tuoda esiin toimenpidesuunnitelmassa, jolla olisi konkreettisia suuntaviivoja asioiden edistämisen suunnaksi.  

Toimenpideohjelman johtopäätöksissä:  

”VN TEAS-selvityksessä todettiin, että siinä annettuja kehittämissuosituksia edistettäessä tarvitaan laaja-alainen, monesta eri näkökulmasta lapsen vuoroasumisen vaikutuksia tarkasteleva vaikutusten arviointi. Arvioinnissa on huomioitava erityisesti: 

  • haavoittuvassa asemassa olevat perheet;
  • eri tuloryhmät: esimerkiksi matalan keskitulon perheet sijoittuvat usein tulosidonnaisten etuuksien saamisen tai tuloperusteisten maksujen määräytymisen rajakohtiin; 
  • perheiden vaihtuvat ja erilaiset elämäntilanteet;
  • lapseen kohdistuvien vaikutusten vaihtelu lapsen iän, kehitysvaiheen ym. tekijöiden mukaan;  
  • eri etuuksien ja palveluiden heijastusvaikutukset; 
  • muutosten käyttäytymisvaikutukset.” 

NYTKIS huomauttaa, että arvioinnissa olisi huomioitava myös vaikutukset moninaisten perhemallien lähtökohdista niin, että lapsen oikeus kaikkiin vanhempiinsa (sosiaalinen vanhemmuus) turvataan.  

Tulisiko ehdotettuja toimenpiteitä priorisoida? Jos, niin millä tavoin? 
 
NYTKIS katsoo, että toimenpiteissä tulisi priorisoida vuoroasumisen esteiden purkamista. Ensisijaista vuoroasuvien lasten tilanteen parantamiseksi on, että se on yhtä lailla mahdollista kaikissa tuloluokissa eläville perheille. Sosiaaliturvaetuuksia tulee muuttaa niin, että ne huomioivat vuoroasuvien lasten perheiden todelliset tarpeet.  

Lähtökohtaisesti taloudellisesti eriarvoiseen asemaan eri perheet asettavan rakenteen purkaminen on toimenpiteistä ensisijainen, mutta toiseksi tärkeintä on purkaa ja poistaa käytännön esteitä vuoroasumiselta. Käytännön esteet ovat moninaiset riippuen perheiden tilanteista, mutta yksi olennainen käytännön esteen poistaminen on vuoroasuvien lasten koulukyytien järjestäminen ja saatavuus.  

Vastaako toimenpidesuunnitelma riittävästi vuoroasuvien lasten ja muiden kahden kodin lasten tarpeisiin? 

NYTKIS katsoo, että toimenpidesuunnitelma vastaa monilta osin vuoroasuvien lasten ja muiden kahden kodin lasten tarpeisiin, mutta suunnitelma on valitettavan ylätasoinen ja konkretia sekä selkeät tulevaisuuden toimintapolut puuttuvat. Toimenpideohjelmassa olisi hyvä vahvistaa konkreettisia muutoksia ja selkiyttää vastuita vuoroasuvien lasten tilanteiden parantamiseksi tulevien suurien sosiaali- ja terveys sekä sosiaaliturvauudistuksien yhteydessä. 

NYTKIS ry:n puolesta, 

Silla Kakkola 
pääsihteeri 

Aihesanat: , , , , ,

Twitterissä

Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i samarbete