Raportti pohjoismaisista eläkkeistä – Mitä opittavaa Pohjoismailla on toisiltaan eläke-eron kaventamiseksi? 

25. tammikuuta 2023 julkaistu raportti Pohjoismaiden eläkkeiden tasa-arvosta kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tiedot kaikkien Pohjoismaiden eläke-erosta, -järjestelmien ominaispiirteistä sekä suosituksista tulevaisuudelle tasa-arvoisempien eläkkeiden saavuttamiseksi. Raportti on yhteisprojekti ruotsalaisen sisarjärjestömme Sveriges Kvinnoorganisationer:n ja Tanskan suurimman ammattiliiton 3F:n kanssa ja sen työstämisen tukena on toiminut pohjoismaisista jäsenistä koostuva asiantuntijaryhmä. Raportin tekemistä on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen yhteistyöelin Nordic Information on Gender (NIKK). Raportissa käytetty tilastotieto on kerätty maiden tilastokeskusten sekä sosiaali- ja terveysministeriöiden tietovarannoista.  

Olemme tähän koonneet yhteen raportin tärkeimmät havainnot Suomen kannalta. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry pyrkii rakentamaan yhteiskuntaa, jossa eläke-erot kaventuvat ja eläkkeiden tasa-arvo toteutuu paremmin.

NYTKISin tavoitteet hallitusohjelmalle 2023-2027

• Toteutetaan kokonaisvaltainen eläkkeiden tasa-arvoon liittyvä toimenpideohjelma.

• Etsitään ja toimeenpannaan konkreettisia ratkaisuja naisten eläkeköyhyyteen.

• Kansan- ja takuueläkettä nostetaan ylimääräisellä indeksikorotuksella.

Raportti kokonaisuudessaan (englanniksi)

Lehdistötiedote englanniksi ja suomeksi

Keskeiset havainnot

• Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa miesten ja naisten eläke-ero on selkeä ja pysyvä. 
• Eläke-eron suuruus Pohjoismaissa vaihtelee Ruotsin korkeimmasta 28 prosentista Islannin matalimpaan 5 prosenttiin – erot eri Pohjoismaissa selittyvät pääosin maiden erilaisilla eläkejärjestelmillä. Luvut on laskettu yli 65-vuotiaista ja ne koskevat myös yksityisiä eläkkeitä, eivät pelkästään lakisääteisiä eläkkeitä.
  • Suomessa eläke-ero on 24%, miesten eläkkeet ovat 24 prosenttia suuremmat kuin naisten. 
  • Sekä Islannissa että Tanskassa naisten julkiset eläkkeet ovat korkeammat kuin miesten.  
    • Tämä johtuu siitä, että kaikki tai useimmat julkiset eläkkeet ovat yleisiä ja maksuihin perustumattomia.  
    • Peruseläkkeen taso on kaikille sama, mutta sitä alennetaan, kun otetaan huomioon muut tulolähteet, kuten palkat, pääomatulot ja joissain tapauksissa myös työeläke. 
    • Tämä tarkoittaa sitä, että tuloeron odotetaan olevan suurempi kuin eläke-eron.  
    • Islannissa miesten keskuudessa on erityisen yleistä saada osa-aikaeläkettä vielä työskennellessään, mikä pienentää julkista eläkettä. 
  • Suomessa suurin osa eläketuloista tulee julkisista ansioeläkkeistä ja vain pieni osa on maksuihin perustumattomista julkisista ja yksityisistä eläkkeistä.  
    • Tämä on toisin kuin Tanskan ja Islannin eläkejärjestelmissä, jotka perustuvat työeläkkeisiin ja suuri osa maksuihin perustumattomiin julkisiin eläkkeisiin. 
• Työelämän epätasa-arvo selittää eläke-eroja jokaisessa Pohjoismaassa. 
• Suomessa historiallisesti ja useiden vuosikymmenten ajan naisten työllisyys on ollut korkeaa ja osa-aikatyön osuus naisten työurilla pieni. Silti Suomessa on Pohjoismaihin verraten yksi suurimmista eläke-eroista. 
• OECD:n tilastoista selviää, että osa-aikatyö naisten keskuudessa on harvoin vapaaehtoista. Erityisesti Suomessa ja Ruotsissa naiset tekevät osa-aikatyötä vasten tahtoaan. Suomessa 29 % kaikista osa-aikatyössä työskentelevistä naisista tekevät osa-aikatyötä vasten tahtoaan. 
• Naisten koulutustaso on kaikissa Pohjoismaissa korkeampi kuin miesten. Naisten palkat ja toimeentulo ovat kaikissa Pohjoismaissa pienemmät kuin miesten. 
• Eläke-erot ovat seurausta historiallisesti rakentuneesta miesten ja naisten osallistumisesta työmarkkinoille, palkkatasosta sekä eläkejärjestelmien maakohtaisista ominaisuuksista.