| Säännöstä suunnitellaan muutettavaksi niin, että teko olisi virallisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi ja rikoksentekijä tulee työyhteisön ulkopuolelta. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Pidämme erityisen tärkeänä luottamushenkilöiden sisällyttämistä esitykseen. Selvitettäessä eri sukupuolten kokemaa vihapuhetta kuntapolitiikassa on käynyt ilmi, että vihapuheen kohtaaminen politiikassa on yleistä: kolmannes kuntapäättäjistä on ollut vihapuheen kohteena. [1] Vihapuhe kohdistuu erityisesti naisiin ja vähemmistöihin. Vihapuheella on negatiivisia vaikutuksia demokratiaan, koska se voi vähentää heidän halukkuuttaan toimia politiikassa ja asettua ehdolle vaaleissa. Painotamme lausunnossamme, että Suomen valtion tulisi huolehtia siitä, että sukupuoleen perustuva vihapuhe kriminalisoidaan moniperusteinen syrjintä huomioiden. Painotamme myös järjestäytyneen maalittamisen kriminalisoimista, verkkoalustojen vastuun koventamista moderoinnin vahvistamiseksi, poliisin täydennyskoulutusta ja resursoimista sekä riittävien tukipalvelujen saatavuutta. Myös suunnitteilla olevan rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman tulee huomioida sukupuoli intersektionaalisesti ja käsitellä sukupuoleen liittyvän vihapuheen erityispiirteitä. Jäämme odottamaan lainsäätäjältä lisää hallitusohjelman mukaisia toimia, joilla puututaan nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, Ne uhkaavat sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry on 17.6. jättänyt asiassa oikeusministeriölle lausunnon koskien hallituksen esitystä laiksi rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta. Lisää tietoa lakiluonnoksesta: https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiluonnos-laittoman-uhkauksen-syyteoikeudesta-lausunnolle [1] Knuutila, Aleksi et al. Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -raportti, Valtioneuvosto 2019 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161812 |
Maalittamiseen, järjestelmälliseen uhkailuun ja häirintään on puututtava nykyistä vahvemmin
