Pian Säätytalolla alkavat hallitusohjelmaneuvottelut määräävät Suomen suunnan seuraavan neljän vuoden ajaksi. Hallitusohjelmaan liittyvien teemojen käsittely käy kuumana mediassa. Monet tasa-arvokysymykset eivät kuitenkaan ole nousseet keskusteluun niiden vaatimalla vakavuudella.
Hallituksen päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia tyttöjen ja naisten elämiin niiden jokaisessa vaiheessa, lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuudesta vanhuuteen. Tyttöjen ja naisten elämiä värittävät useat naiserityiset kysymykset, joihin hallituksen on löydettävä ratkaisuja.
Tasa-arvo ei ole Suomessa vielä valmis. Tasa-arvon edistäminen vaatii tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä yli vaalikausien ja puoluerajojen.
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry on naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluvat eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Sukupuolentutkimuksen seura. Järjestö kokoaa jäsenjärjestöjensä kautta tavoitteidensa taakse lähes 420 000 naista.
“Tasa-arvoinen yhteiskunta on hyvä kaikille, ja tulevien vuosien päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia elämän edellytyksiin maassamme. Hallituksen on pidettävä huolta, etteivät talouden sopeutustoimet vaaranna tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista. Lakireformien sukupuolivaikutusten arviointi on tässä tärkeässä asemassa”, NYTKISin puheenjohtaja Pia-Lisa Sundell painottaa.
NYTKIS tavoittelee yhteiskuntaa, jossa kaikenlaisilla tytöillä ja naisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet elää omannäköistään elämää, tehdä työtä, osallistua politiikkaan ja saada tarvitsemaansa apua ja tukea kaikissa elämänvaiheissa. Järjestö on nostanut vajaasta sadasta hallitusohjelmatavoitteestaan kärjeksi kolme polttavaa tasa-arvokysymystä: lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumisen, tyttöjen koulupolulla kohtaaman häirinnän sekä eläkkeiden tasa-arvon.
Lähisuhdeväkivallan sovittelu on kiellettävä
NYTKIS tavoittelee väkivallasta vapaata yhteiskuntaa. Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta on Suomessa valtava ongelma: joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Parisuhdeväkivaltaa sovitellaan Suomessa laajasti – myös törkeitä pahoinpitelyjä ja raiskauksia.
Tyypillisin sovittelusopimus lähisuhdeväkivaltatapauksissa on anteeksipyyntö ja lupaus väkivallan lopettamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että vakavastakin väkivaltarikoksesta voi Suomessa selvitä anteeksipyynnöllä, jos sen uhri on tekijälle läheinen nainen. Suomi on toistuvasti saanut moitteita kansainvälisesti lähisuhdeväkivallan sovittelusta. Seuraavan hallituksen on näytettävä, että naisiin kohdistuva väkivalta otetaan tosissaan – ja kiellettävä lähisuhdeväkivallan sovittelu.
Tyttöjen kohtaamaan häirintään on puututtava
Jokaisella tulee olla oikeus elää ja kasvaa ilman pelkoa häirinnästä ja ahdistelusta. Tämä ei toteudu kouluissa erityisesti tyttöjen ja muunsukupuolisten lasten osalta. Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan tytöillä ja muunsukupuolisilla on selkeästi enemmän kokemuksia muun muassa perheväkivallasta ja seksuaaliväkivallasta kuin pojilla. Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen mukaan 8. ja 9. -luokkalaisista tytöistä ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista lähes puolet oli kokenut seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana. Jopa 4. ja 5. -luokkalaisista tytöistä 10,1 prosenttia on kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä viimeisimmän vuoden aikana.
Vaadimme, että hallitus laatii ja toimeenpanee häirintään puuttumiseen tähtäävän toimenpideohjelman, jotta voimme taata kaikille lapsille mahdollisimman turvallisen koulupolun.
Eläkkeiden tasa-arvoa on edistettävä
Vuonna 2021 naisten keskieläke oli 1 601 euroa ja miesten 2 006 euroa kuukaudessa, eli naisten keskimääräinen eläke oli viidenneksen pienempi kuin miesten. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on Pohjoismaihin verraten yksi suurimmista eläke-eroista sukupuolten välillä. Eläke-erot ovat seurausta historiallisesti rakentuneesta miesten ja naisten osallistumisesta työmarkkinoille, palkattoman ja palkallisen työn epätasaisesta jakaantumisesta sekä palkkatasosta. Suomessa yli 65-vuotiaiden naisten köyhyysriski on toiseksi suurin Pohjoismaissa – lähes 15 prosenttia.
Eläkkeiden tasa-arvon edistäminen vaatii kokonaisvaltaisia toimia. Naisjärjestöt vaativat, että eläkkeisiin liittyen toteutetaan kokonaisvaltainen toimenpideohjelma, joka puuttuu eläkkeiden epätasa-arvoon ja torjuu eläkkeellä olevien naisten köyhyyttä. Kansan- ja takuueläkettä on nostettava ylimääräisellä indeksikorotuksella.
“Tasa-arvoinen yhteiskunta ei rakennu toivomalla parasta. Tasa-arvotyö ja sen tekijät tarvitsevat pitkäjänteiset ja riittävät resurssit työlle, jossa loppujen lopuksi on kyse siitä, halutaanko Suomessa varmistaa ihmisarvoinen elämä kaikenlaisille tytöille ja naisille. Työn jatkuvuus voidaan osaltaan varmistaa sitomalla naisjärjestöjen rahoitus hallituskauden budjettikehykseen”, puheenjohtaja Sundell muistuttaa.
Kärkihallitusohjelmatavoitteemme >>
Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
