Kohti maailmaa vailla vihaa!

NYTKISin vihapuhetta eri yhteiskunnallisilta aspekteilta tarkasteleva Vailla vihaa-vieraskynäsarja on alkanut! Lue uusin vieraskynäkirjoitus >>

Stop vihapuheelle!

Vihapuhe on pelottavaa ja uhkaavaa, ja sen tarkoituksena on alistaa ja hiljentää. Vihapuheella viitataan ilmaisuihin, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen, ihonväriin, kansallisuuteen tai etnisyyteen. Vihapuheella pyritään toiseuttamaan ja vahvistamaan stereotyyppistä kuvaa tietystä ihmisryhmästä. 

Vihapuhe on lisääntynyt Suomessa viime vuosina, ja YK:n ihmisoikeusneuvosto on määritellyt sen yhdeksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Vihapuhe voi olla impulsiivista ja hetkessä syntyvää tai tietoista, pitkäjänteistä ja rauhallisesti argumentoitua, esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon vaikuttavaa painostusta. Vihapuhetta tuottavat sekä yksittäiset ihmiset että ryhmät, jotka toimivat systemaattisesti pyrkimyksenään vaientaa tietyt ryhmät tai henkilöt. Puheen ja tekstin lisäksi vihapuhetta voidaan levittää myös kuvien, piirrosten tai musiikin välityksellä. 

Suuri osa vihapuheesta on rasistista ja/tai seksististä. Erityisesti naisilla, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöillä sekä ei-valkoiseksi rodullistetuilla vähemmistöillä on suurentunut riski joutua vihapuheen kohteeksi. Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan naisten riski joutua sekä seksuaalisen häirinnän että vihapuheen uhriksi on viisinkertainen suhteessa miehiin, ja 62 % vihapuhetta kokeneista naisista on kokenut myös seksuaalista häirintää. Seksistinen vihapuhe ja häirintä voi olla nöyryyttämistä, syyllistämistä, esineellistämistä, huorittelua tai ulkonäön arvostelua. Naisiin kohdistettu vihapuhe liittyy useimmiten nimenomaan sukupuoleen ja pyrkii usein vähättelemään mielipiteitä ja taitoja. 

On tärkeää erottaa vihapuhe kritiikistä ja sananvapaudesta. Vihapuhe ei ole sama asia kuin vihainen puhe, riita tai konflikti. Esimerkiksi politiikan arvostelu on kiinteä osa toimivaa demokratiaa, julkista keskustelua ja sananvapautta. Sen sijaan ihmisoikeuksien loukkaaminen, uhkailu tai ihmisten tai ihmisryhmien solvaaminen eivät sisälly sananvapauteen. 

Vihapuhe-termiä ei esiinny Suomen rikoslaissa, mutta esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kunnianloukkaus, laiton uhkaus, vainoaminen ja seksuaalinen sekä sukupuoleen perustuva häirintä nähdään usein vihapuheen muotona. Viestin lähettäjän lisäksi vastuussa vihapuheen levittämisestä ovat myös viestin jakaja, esimerkiksi media tai verkkosivun ylläpito. 

Teknologia ja vihapuhe

Teknologian kehitys on muuttanut vihapuheen tekotapoja: vihapuhetta ja häirintää voi kohdata katukampanjoiden ja vaalitorien lisäksi yhä enenevissä määrin eri some-kanavien kautta. Internetissä ja somessa vihapuhe usein leviää laajalle. Vihapuhetta voi ilmetä koordinoidusti, kun suuri joukko hyökkää yhden henkilön kimppuun – tätä ilmiötä kutsutaan maalittamiseksi. Vihaviestien suuren määrän vuoksi maalittamiseen puuttuminen voi olla haastavaa, mutta maalittamisen kohteeksi joutuneen kokemus voi olla hyvinkin vahingollinen.  

Vihapuheen vaikutukset

Vihapuhe vaikuttaa sen kohteiden turvallisuudentunteeseen ja psyykkiseen terveyteen. Vihapuheen on todettu rajoittavan demokratian toteutumista monin eri tavoin, ja vihapuhetta kohdanneet osallistuvat vähemmän politiikkaan ja julkiseen keskusteluun. Vuonna 2019 toteutetun Viha vallassa – Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -tutkimuksen mukaan lähes kolmasosa vihapuhetta kokeneista kuntapäättäjistä kertoi halunsa osallistua päätöksentekoon vähentyneen. Lisäksi puolet kuntapäättäjistä kertoi vihapuheen heikentäneen heidän luottamustaan tuntemattomiin ihmisiin. 

Pelko häirinnästä saattaa johtaa siihen, että vihapuheen kohteet alkavat rajoittaa osallistumistaan esimerkiksi julkisiin esiintymisiin tai kampanjatilaisuuksiin ja välttävät nostamasta tiettyjä puheenaiheita esille. Poliittisiin toimijoihin kohdistuvan vihapuheen on todettu lisääntyvän erityisesti vaalien alla. Sukupuolittunut ja vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe voi vaikuttaa naisten ja erilaisten vähemmistöjen halukkuuteen asettua ehdolle vaaleissa.  

#VaillaVihaa-vieraskynäsarja

NYTKISin syksyllä 2022 toteutettava #VaillaVihaa-vieraskynäsarja nostaa esiin vihapuheen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla, kuten kulttuurissa ja politiikassa. Vieraskynäsarjassa ovat mukana mm. Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra, taideasiantuntija ja kirjailija Koko Hubara, sukupuolentutkija Tuija Saresma sekä pääekonomisti Anni Marttinen. Vieraskynät löydät koottuna täältä.

#vaalitilmanvihaa

Kampanjoimme kuntavaalien aikaan vihapuhetta vastaan #vaalitilmanvihaa-kampanjallamme. Kampanjan sivuilta löydät paljon hyvää informaatiota vihapuheesta politiikassa sekä siitä, kuinka politiikassa vihapuhetta kohdanneet voivat saada apua.

Lue lisää kampanjan materiaaleista:

#vaalitilmanvihaa

Ohjeet turvalliseen kampanjointiin

Kampanjan materiaalit

Artikkelit aiheesta

NYTKIS ja vihapuheen vastainen työ

NYTKIS on työskennellyt aktiivisesti vihapuheen nostamiseksi julkiseen keskusteluun. Menestyksekäs #vaalitilmanvihaa-kampanja auttoi nostamaan vihapuheen ja sen vaikutukset esiin laajasti somessa ja sen ulkopuolella. Olemme ottaneet kantaa vihapuheen ja häirinnän torjumiseksi poliittisessa toiminnassa. Olemme myös jättäneet lausunnon YK:n rasismin, syrjinnän ja muukalaisvihamielisyyden erikoisraportoijalle koskien uutta viestintäteknologiaa, syrjintää ja vihapuhetta Suomessa.

Hyvin sanottu – Bra sagt -hanke

NYTKIS on myös mukana Ylen ja Erätaukosäätiön viisivuotisessa Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeessa, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Hankkeella pyritään myös vahvistamaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.

Lähteet:

https://syrjinta.fi/vihapuhe

Knuutila, Aleksi; Kosonen Heidi; Saresma, Tuija; Haara Paula; Pöyhtäri Reeta (2019) Viha vallassa : Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon 

Plan International Suomi (2017) Vihapuheesta dialogiin- koulutusmateriaali vihapuhetta käsitteleville oppitunneilleLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä 

Tasa-arvobarometri 2017 

Twitterissä

Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i samarbete