Nuorten pahoinvointi on ollut viime aikoina erityisen paljon esillä, eikä syyttä. Korona ja siihen liittyvät rajoitukset ovat kuormittaneet erityisesti nuoria. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n teettämän kyselyn mukaan korona-aika on koetellut erityisesti nuorten aikuisten (18–34 -vuotiaiden) mielenterveyttä. Ikäryhmästä 52 prosenttia kokee, että epidemia on vaikuttanut kielteisesti heidän mielenterveyteensä. Vuotta aikaisemmin vastaavassa kyselyssä luku oli 44 prosenttia. Nuorten pahoinvointi näkyy myös Sekasin-chatissa, jossa viime heinäkuu oli kaikkien aikojen kiireisin kesäkuukausi.
Jo ennen koronaa nuorten luottamus tulevaan oli horjunut esimerkiksi tuloerojen kasvun ja ilmastokriisin takia. Korona on entisestään lisännyt esimerkiksi taloudellista epätasa-arvoa, mutta myös vaikuttanut rajusti arkisiin mielenterveyttä edistäviin asioihin, kuten kaverisuhteisiin, säännölliseen liikuntaan ja arjen rytmiin. Näillä on erityinen merkitys nuorille, jotka elävät sellaista kehitysvaihetta, jolla on vaikutus koko loppuelämään; silloin solmitaan tärkeitä sosiaalisia suhteita, opiskellaan ja itsenäistytään. Saman vahvistaa Sekasin-chatissa kerätyt kokemukset, joiden mukaan arkea kannatteleville rakenteille ja vertaisten seuralle ja tuelle on nyt erityinen tarve.
Myös nuorten aikuisten mielenterveys- ja hyvinvointiongelmat työelämässä ovat aiheuttaneet erityistä huolta. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? –tutkimuksen mukaan, työhyvinvointi on entisestään heikentynyt koronan pitkittyessä. Myös työuupumusoireilu ja työssä tylsistyminen kasvoivat nuorilla, mutta ei muissa ikäryhmissä. Nuorista lähes joka viides koki, ettei ole saanut reilua kohtelua työelämässä ja sama osuus koki panostavansa työhönsä enemmän kuin mitä sai vastineeksi. Muissa ikäryhmissä samaa raportoi vain joka kymmenes vastaaja.
Vaikka usein puhumme nuorista yhtenä ryhmänä, nuoret ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen joukko ihmisiä. Nuoret ponnistavat Suomessakin elämään hyvin erilaisista lähtökohdista ja tämä näkyy myös nuorten hyvinvoinnin mittareissa. Myös sukupuolen mukaan tehdyissä tilastollisissa vertailuissa näkyy eroavaisuuksia. Työterveyslaitoksen tutkimuksesta selviää, että työhyvinvoinnin lasku koskee erityisesti nuoria naisia. Myös Nuorisobarometrin (toim. Berg & Myllyniemi 2020) mukaan, itse raportoidut mielenterveyden ongelmat ovat yleisempiä tytöillä (15 %) kuin pojilla (9 %) ja esimerkiksi psyykelääkkeiden ostaminen sekä depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus on tytöillä poikia huomattavasti yleisempää.
Monesti sukupuolten välistä eroa on pyritty selittämään esimerkiksi sillä, että naiset hakevat apua matalammalla kynnyksellä kuin miehet. Tämä pitää varmasti paikkansa, muttei mielestäni poista sitä faktaa, että nuoret naiset voivat erityisen huonosti ja tämä fakta on otettava vakavasti. On kuitenkin huomioitava, etteivät selitys tai ratkaisu ole helppoja, vaikuttaahan niin fyysiseen- kuin mielenterveyteen niin moni asia. Väitän, että yksi selittävä tekijä on varmasti naisten ja tyttöjen asema yhteiskunnassamme, onhan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä mm. itsensä arvostaminen ja hyväksyminen sekä turvallinen ympäristö ja mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä huonommuuden tunne ja väkivalta. Tässä kohtaa pysäyttää myös Nuorisobarometrissa oleva maininta, jossa tuodaan esiin, että haastatelluista sukupuolivähemmistöihin kuuluvista henkilöstä jokainen kertoi kärsivänsä mielenterveysongelmista.
On selvää, että meidän tulee ottaa vakavasti nuorten pahoinvointi. Nuoret tarvitsevat ja ansaitsevat hyvinvointia tukevan yhteiskunnan, jossa nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja mielenterveyden edistämiseen panostetaan. Kaikkien mielenterveydelle on myös ensiarvoisen tärkeää pyrkiä yhteiskuntaan, joka on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kaikille sen jäsenille. Tasa-arvotyö on mielenterveystyötä!
Sonja Raunio
Kirjoittaja on Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry:n toiminnanjohtaja. Yeesi toimii nuorten omana järjestönä mielenterveyden edistämiseksi valtakunnallisesti. Olemme olemassa, jotta nuoret saavat edellytyksiä, taitoja ja mahdollisuuksia vahvistaa omaa sekä toisten nuorten mielenterveyttä arjessa ja yhteiskunnassa. Lue lisää: yeesi.fi
