NYTKIS ry:n lausunto koskien kansallisen perus- ja ihmisoikeustoiminta-ohjelman valmistelua

Vastasimme oikeusministeriön sidosryhmäkyselyyn koskien kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelua.

Lausuntopyyntöön on vastattu lausuntolomakkeella

 ELÄMÄNALUEMALLI

4. Elämänaluemalli on sopiva tarkastelukulma Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen systemaattiseen seurantaan.
☐ Täysin samaa mieltä ☐ Osittain samaa mieltä ☐ En osaa sanoa x Osittain eri mieltä ☐ Täysin eri mieltä

5. Mahdolliset perustelut:
ks. kysymys 7

6. Elämänaluemalliin suunnitellut läpileikkaavat teemat (julkisen vallan velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen (PL 22§) sekä yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo (PL 6§)) ovat Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan tarkoituksenmukaisia.
☐ Täysin samaa mieltä x Osittain samaa mieltä ☐ En osaa sanoa ☐ Osittain eri mieltä ☐ Täysin eri mieltä

7. Mahdolliset perustelut:
Elämänaluemallin käyttäminen saattaa johtaa enemmistönäkökulmaisiin valintoihin, jolloin vähemmistöjen Ja haavoittuvien ryhmien kysymykset jäävät vähäiselle huomiolle tai joutuvat keskenään kilpailevaan asemaan.

Perus- ja ihmisoikeusohjelmaa suunnitellessa ja painopisteitä valittaessa tulee ottaa huomioon Suomen saamat suositukset kansainvälisten sopimusten toteuttamisen kipukohdista.

Lisäksi läpileikkaavien teemojen nimeämisen (tai valtavirtaistamisen) tulee aina olla todellista ja sen tulee suunnitella konkreettisesti, kuinka se toteutetaan.  Muuten on vaarana, että se jää kauniin periaatteen vuoksi toteuttamatta – tämä on yleisesti tiedossa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteuttamisen riskinä.

8. Jos teidän olisi valittava alustavasta kehikosta viisi (5) Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen kannalta keskeisintä elämänaluetta, mitkä valitsisitte?

Merkitse elämänalueet tärkeysjärjestykseen numeroin 1-5, joista 1 on tärkein, 5 vähiten tärkeä.

☐ Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus
☐ Oikeusturva ja hyvä hallinto
☐ Yksityis- ja perhe-elämä
☐ Sanan-, mielipiteen- ja vakaumuksenvapaus
☐ Kieli ja kulttuuri
☐ Osallisuus ja vaikuttaminen
☐ Toimeentulo ja ihmisarvoinen työ
☐ Sivistys ja koulutus
☐ Terveys, hyvinvointi ja ympäristö
x Muu, mikä?

9. Mahdolliset perustelut:
Perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisen kannalta k.o. elämänalueita ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen.

Elämänalueet ja oikeudet kytkeytyvät toisiinsa, ja ne ovat eri tavoin aktuaalisia eri syrjinnälle alttiille ryhmille. Sen sijaan jonkinlainen kiireellisyysjärjestys voisi olla mahdollinen avaus keskustelulle ohjelman painopisteistä.

INDIKAATTORIT

10. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (Office of the High Commissioner for Human Rights, OHCHR) kolmiportaisen mallin mukaisesti ihmisoikeusindikaattorit voidaan jakaa valtion sitoutumista perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin kuvaaviin rakenneindikaattoreihin, oikeuksien toimeenpanon edellyttämiä toimintavelvoitteita mittaaviin prosessi-indikaattoreihin ja oikeuksien todellista toteutumista ihmisten elämässä kuvaaviin lopputulosindikaattoreihin (https://www.ohchr.org/EN/Issues/Indicators/Pages/framework.aspx). Näillä indikaattorityypeillä kuvataan eri tavoin perus- ja ihmisoikeuksiin sitoutumisen, niiden edistämisen tai niistä nauttimisen tilaa. Mikä näistä indikaattorityypeistä on mielestänne tärkein? Merkitse indikaattorityypit tärkeysjärjestykseen numeroin 1-3, joista 1 on tärkein, 3 vähiten tärkeä.
☐ Rakenneindikaattorit
☐ Prosessi-indikaattorit
☐ Lopputulosindikaattorit

11. Mahdolliset perustelut:
Emme katso, että niitä voi varsinaisesti laittaa tärkeysjärjestykseen.

12. Tulisiko jokaisen elämänalueen sisältää yhtä monta rakenne-, prosessi- ja lopputulosindikaattoria?
☐ Kyllä
X Ei

13. Mahdolliset perustelut:
Indikaattorit tulee valita tavoitteen ja toimivuuden mukaan.

Indikaattorit edellyttävät aina saatavilla olevia tietolähteitä. Erityisesti vähemmistöjä ja moniperustaista syrjintää koskevaa dataa on vajavaisesti tai ei lainkaan saatavilla. Indikaattoreita kartoitettaessa tulee huomioida se, ettei niiden valinnalla toisteta näkymättömyyttä, joka on käytännössä osa rakenteellista syrjintää. Perus- ja ihmisoikeusohjelman suunnittelun yhteydessä tulee pyrkiä ratkomaan saatavilla olevan tiedon puutteiden ongelmia ja ratkaisuja välttämättömimpiin tiedon katveisiin.

14. Mitä indikaattoreita eli perus- ja ihmisoikeusmittareita ehdottaisitte sisällytettäväksi elämänaluemalliin eri elämänalueiden alle? Voitte ehdottaa indikaattoreita yhden tai useamman elämänalueen alle. Mainitkaa myös ehdottamienne indikaattorien tietolähde. (Esimerkki: Indikaattori: Kiusaamiskokemusten määrä peruskoulussa, Tietolähde: THL:n teettämä kouluterveyskysely) Ks. Taulukko.

15. Mahdolliset perustelut: Katsomme että indikaattorien tule sisältää sukupuoli muuttujana, jotta tasa-arvon läpileikkaavuus toteutuu.

16. Onko tiedossanne muita tietolähteitä (tilastot, tutkimukset ym.), joko oman organisaationne tai muun tahon tuottamana, joita indikaattorityössä kannattaisi hyödyntää?

Tasa-arvoindikaattoreista erinomainen lähde on EU:n tasa-arvotiedon keskuksen EIGEn indikaattorityö. Ks. myös Pauli Rautiainen et al: Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 36/2016

Tietolähteet:

17. Onko tiedossanne oikeuksia, joiden toteutumisesta ei nähdäksenne ole vielä seurantaa varten riittävästi olemassa olevaa tutkimustietoa? Mainitkaa enintään kolme mielestänne seurannan kannalta keskeisintä perus- tai ihmisoikeuskysymystä.

Vastaamme kysymykseen tasa-arvoalan järjestön näkökulmasta. 

Istanbulin sopimusta valvova GREVIO-työryhmä on kehottanut Suomen viranomaisia

  • käsittelemään tutkimuksen avulla kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, kuten seksuaalista väkivaltaa, vainoamista, pakkosterilointia, pakkoavioliittoa tai muita perinteisiä käytäntöjä, jotka ovat haitaksi naisille ja joita ei ole aiemmin tutkittu
  • tukemaan tutkimusta erityisiin uhriryhmiin, kuten maahanmuuttajanaisiin ja etnisten vähemmistöjen naisiin, kohdistuvasta väkivallasta
  • tukemaan tutkimusta siitä, miten perheväkivallan todistajaksi joutuminen vaikuttaa lapsiin
  • sijoittamaan edelleen voimavaroja nykyisten toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen, kuten uhrien suojelutoimien, arviointiin arvioidakseen niiden tehokkuutta ja täytäntöönpanon tasoa sekä uhrien tyytyväisyyttä tarjottuihin palveluihin läheisessä yhteistyössä erityistukipalvelujen kanssa.

CEDAW-toimikunta on ilmaissut huolensa siitä, että maahanmuuttajanaiset, vammaiset naiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset ja romaninaiset ovat aliedustettuina poliittisessa ja julkisessa toiminnassa ja on myös huolestunut siitä, ettei näiden naisten tilanteesta ole saatavilla tilastotietoja.

CEDAW-Komitea on kehottanut Suomen valtiota

  • tekemään kattavia selvityksiä maahanmuuttajanaisten syrjinnästä
  • kokoamaan tilastoja maahanmuuttajanaisten työllisyydestä ja terveydenhuollosta sekä heidän kokemansa väkivallan muodoista tunnistaakseen tiedon aukot ja määrittääkseen toimintaperiaatteet, joiden avulla moniperustaiseen ja risteävään syrjintään voidaan puuttua
  • tekemään säännöllisiä ja kattavia selvityksiä vammaisiin naisiin kohdistuvasta syrjinnästä sekä kokoamaan eriteltyjä tilastotietoja heidän työ-, koulutus- ja terveystilanteestaan ja kaikista heidän kohtaamansa väkivallan muodoista

18. Muita huomioita: (avoin kenttä, rajattu merkkimäärä 1000 merkkiä).

Syrjinnän seurantajärjestelmän kehittäminen tulee kytkeä PIO-prosessiin. Seurantajärjestelmässä on huomioitava sukupuoli muuttujana.

Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry
Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on kattojärjestö, johon kuuluvat Kokoomuksen Naisten Liitto ry, Kristillisdemokraattiset Naiset ry, Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Perussuomalaiset Naiset ry, Sosialidemokraattiset Naiset, Sukupuolentutkimuksen seura ry, Suomen Keskustanaiset ry, Svenska Kvinnoförbundet r.f, Vasemmistonaiset ja Vihreät Naiset ry.

Aihesanat: , ,

Twitterissä

Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i samarbete