Tiistaina 20. helmikuuta oli viimeinen päivä jättää ehdokashakemus kuukauden päästä käytävien eduskuntavaalien ehdokkaaksi. Ehdokasasettelu vahvistettiin 2. maaliskuuta ja nyt tiedämme, millaisten ehdokkaiden välillä vaalit tullaan käymään. Ehdokasasettelulla on suuri merkitys tasa-arvon toteutumisen kannalta.
2000-luvulla ehdokasasetteluvaiheessa naisia on ollut vain kerran yli 40 prosenttia kaikista ehdokkaista. Muina aikoina naisten osuus ehdokkaista on jäänyt alle neljäänkymmeneen prosenttiin. Vuonna 2019 käydyissä vaaleissa naisia kaikista eduskuntapuolueiden ehdokkaista oli noin 47 prosenttia. Kaikista ehdokkaista naisia oli noin 42 prosenttia. Eduskuntaan valittiin lopulta toistaiseksi sukupuolen edustukseltaan tasa-arvoisin eduskunta. Naisia eduskuntaan valittiin silloin noin 47 prosenttia. Naisten osuus äänioikeutetuista tuolloin oli 51,4 prosenttia. Vuoden 1987 vaaleista lähtien naiset ovat olleet myös aktiivisempia äänestäjiä kuin miehet.
”Jos eduskuntaa tarkasteltaisiin erään perinteisen vertauksen mukaan kansana pienoiskoossa, olisi sen sukupuolijakauma ollut vuosisatoja pielessä. Toivottavasti pääsemme kuukauden kuluttua valitsemaan ensimmäisen edustukseltaan tasa-arvoisen eduskunnan”, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n puheenjohtaja Pia Sundell sanoo.
Nyt vahvistettu ehdokasasettelu näyttää avainluvuiltaan toisinnolta vuoden 2019 asettelusta. Naisten osuus viime vaaleissa eduskuntaan valittujen puolueiden ehdokaslistoista on noin 47 prosenttia*. Eduskuntaan on ehdolla myös muunsukupuolisia ehdokkaita. Sekä vihreiden että vasemmistoliiton ehdokaslistalta löytyy ehdokkaita, jotka ilmoittavat sukupuolekseen muun kuin miehen tai naisen.
Puolueiden välillä on suuria eroja sukupuolten tasa-arvoisen edustuksen toteutumisessa. Liike Nytillä ja perussuomalaisilla on vielä eniten matkaa sukupuolen edustukselta tasaisiin ehdokaslistoihin. Molempien puolueiden ehdokaslistoilla alle 40 prosenttia on naisia. Vihreillä taas miehiä on ehdokkaina alle 40 prosenttia.
Naisliike on tehnyt vuosikymmeniä työtä sen eteen, että kaikilla olisi politiikassa yhtäläiset mahdollisuudet asettua ehdolle, kampanjoida ja tulla valituksi poliittisiin virkoihin. Työtä turvallisen kampanjoinnin eteen on yhä paljon tehtävänä. Poliittisiin toimijoihin kohdistuvan vihapuheen on todettu lisääntyvän erityisesti vaalien alla. Erityisesti sukupuolittunut ja muiksi kuin valkoisiksi rodullistettuihin naisiin kohdistuva vihapuhe voi vaikuttaa naisten ja vähemmistöjen poliittiseen toimintaan. Vihapuheen on myös todettu rajoittavan demokratian toteutumista monin eri tavoin.
”Tie edustavaan ja tasa-arvoiseen päätöksentekoon kulkee sukupuolen edustukseltaan tasa-arvoisen eduskunnan kautta. Jotta pääsemme huhtikuussa juhlimaan ensimmäistä sukupuolen edustukseltaan tasa-arvoista eduskuntaa, tulee meidän kiihkeimmässä kampanjavaiheessa varmistaa turvallinen kampanjointi kaikille.
Lopulta tasa-arvoisen eduskunnan valinta on aina äänestäjän käsissä. Vetoamme äänestäjiä valitsemaan vaaliuurnilla ehdokkaansa myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Äänestetään sata naista eduskuntaan!” Sundell vetoaa.
* Naisehdokkaiden osuus on laskettu naisjärjestöistä ja puoluetoimistoista saatujen tietojen perusteella. Tilastokeskus julkaisee ehdokkaiden tausta-analyysin 22. maaliskuuta 2023.
Kuva: Pirjo Tuominen / Eduskunta
