Asiantuntijateksti: Sukupuolitietoinen talouspolitiikka

Sukupuolten tasa-arvo ja talouspolitiikka kietoutuvat väistämättä toisiinsa. Usein muut politiikat, kuten tasa-arvo- tai perhepolitiikka, jäävät kuitenkin talouspolitiikalle alisteisiksi. Yhteiskunnassa ja talouspoliittisessa keskustelussa olemme tottuneet siihen, että talouspolitiikka nostetaan muiden asioiden, kuten sukupuolten tasa-arvon edistämisen edelle. Se on ongelmallista, koska talouspoliittisilla päätöksillä on lähes aina vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon.

Feminististä talouspolitiikkaa tutkineet Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo (2020) kirjoittavat päätoimittamansa Poliittinen talous -lehdessä feministisen tutkimuksen lisänneen ymmärrystä taloudesta paitsi poliittisena, myös sukupuolittuneena järjestelmänä. Tutkijat muistuttavat, että taloustiede ja -politiikka sekä ylipäätään talousaiheinen julkinen keskustelu on pitkään ollut Suomessa varsin miehistä. Viime vuosina kuitenkin myös toisenlaisille näkökulmille on osoitettu varovaista kiinnostusta.

Sukupuolitietoinen talous haastaa taloutta koskevat ymmärrykset tuoden sukupuolen ja sen merkityksen talouskeskusteluun. Sukupuolten tasa-arvoa edistävässä talouspolitiikassa ja päätöksissä on kyse arvovalinnoista. Tutkijoiden (Elomäki & Ylöstalo 2020) mukaan talouspoliittiset ja sukupuolten tasa-arvoon vaikuttavat päätökset eivät ole vaihtoehdottomia. Täten sukupuolitietoinen talousajattelu on myös mahdollisuus kyseenalaistaa talouspolitiikkaan ja -keskusteluun syvälle juurtuneita käsityksiä, jotka usein onnistutaan esittämään neutraalisti.

Valtioneuvoston kanslian teettämässä selvityksessä Elomäki (2018a) avaa ja arvioi eri maiden sukupuolitietoisia budjetointikäytäntöjä. Sukupuolitietoiseen talouspolitiikkaan perehtyneiden tutkijoiden kesken vallitsee konsensus, jonka mukaan talouspolitiikalla voidaan joko tietoisesti tai tiedostamatta edistää tai heikentää sukupuolten tasa-arvon tilaa ja kehitystä. Näin olleen voidaan todeta, että tasa-arvon sivuuttaminen talouspoliittisessa keskustelussa on usein varsin lyhytnäköistä (Elomäki 2018b).

Miten sukupuolitietoinen talouspolitiikkaa eroaa totutusta?

Perinteisesti talouspuheessa on totuttu kuulemaan puheenvuoroja esimerkiksi talouskasvusta ja kilpailukyvystä. Yhteiskunnassamme vallitsee vahvat näkemykset ja oletukset siitä, mikä lasketaan talouden piiriin kuuluvaksi tai mikä on taloudellisesti arvokasta ja merkittävää. Huomionarvoista on, että näitä ajatuksia ja näkemyksiä uusinnetaan ja vahvistetaan poliittisessa keskustelussa toistuvasti. Sukupuolitietoinen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävä talouspolitiikka kuitenkin pyrkii muovaamaan ja ajattelemaan taloutta toisin. Esimerkiksi taloudellisen hyvinvoinnin tärkeimmäksi mittariksi määritetty bruttokansantuote, BKT, ei riitä kattamaan ja huomioimaan kotona ja yhteisöissä tehtävää hoivaa ja muuta palkatonta työtä. (Elomäki 2018b.) Sukupuolten tasa-arvoa edistävän talouspolitiikan kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää tunnistaa – pääosin naisten tekemän – palkattoman työn taloudellinen arvo ja huomioida se talouspolitiikan vaikutusarvioinneissa.

Sukupuolitietoinen talouspolitiikka keskittyy perinteisten, niin kutsuttujen kovien talouskysymysten rinnalla ihmisten hyvinvointiin. Talouspoliittiset päätökset vaikuttavat sukupuolen lisäksi esimerkiksi ihmisten sosioekonomiseen asemaan, perhevapaiden käyttöön ja työllisyyteen. Esimerkiksi tänä syksynä viimein voimaan tullut perhevapaauudistus mahdollistaa hoivan tasaisemman jakautumisen perheissä.

Sukupuolitietoiselle talouspolitiikan ytimessä on se, että vaikutuksia eri sukupuoliin ja ihmisryhmiin arvioidaan säännönmukaisesti (Elomäki 2018a). Elomäen mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistävässä talouspolitiikassa korostuu kilpailukyvyn sijaan kyky ja velvollisuus välittää (Elomäki 2018b). Hoivaan ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät kysymykset on perinteisesti nähty talouspoliittisessa keskustelussa kuluerinä ennemmin kuin investointeina. Euroopan tasa-arvoinstituutin teettämä tutkimus osoittaa, sukupuolten tasa-arvon vahvistuminen kasvattaisi EU-maiden yhteenlaskettua bruttokansantuotetta 6,1–9,6 prosenttia, ja samalla se loisi samalla miljoonia uusia työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä (EIGE 2017, Elomäki 2018b).

Sukupuolten tasa-arvoa edistävä talousajattelu ja -politiikka haastaa vallitsevaa talousajattelua ja vaatii talouden ajattelemista uudella tavalla. Sukupuolitietoisen talouspolitiikan asiantuntijat (esim. Elomäki & Ylöstalo 2020) vaativat, että meidän on muutettava tapaa, jolla taloudesta puhutaan. Tämä tarkoittaa, että voimme tarkastella talouspolitiikan valtarakenteita kriittisesti ja pohtia taloutta uusista, totuttua laajemmista näkökulmista.

Miksi sukupuolitietoista talouspolitiikkaa tarvitaan?

Talous ja taloutta koskeva päätöksenteko ovat sukupuoli- ja tasa-arvokysymyksiä. Suomessa yksi pitkäaikaisimmista tasa-arvohaasteista on voimakkaasti segregoituneet työmarkkinat. Työmarkkinoiden rinnalla myös taloudellinen epätasa-arvo on Suomessa sukupuolittunutta, ja yhteiskunnassamme useimmiten naiset ovat miehiä heikommassa asemassa taloudellisesti. Sukupuolitietoinen budjetointi voi parhaimmillaan parantaa sukupuolten tasa-arvoa myös tässä yhteydessä. (Elomäki ja Ylöstalo 2018.)

Esimerkiksi hallituksen talousarviossa esitetyt päätökset vaikuttavat sukupuoliin ja sukupuolten tasa-arvoon eri tavoin. On syytä huomioida, että talouspoliittisilla päätöksillä usein on vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon, vaikka ne ensisilmäyksellä näyttäisivätkin neutraaleilta. Tällaisissa tapauksissa talouspolitiikan voidaan virheellisesti ajatella, että muutokset aiheuttavat kaikille yksilöille samanlaisia vaikutuksia sukupuolesta riippumatta. Esimerkiksi juuri talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi on tärkeä keino ja konkreettinen työkalu tuoda esiin niitä seurauksia, joita talouspoliittisilla päätöksillä on eri ihmisryhmille ja sukupuolten tasa-arvolle. (Elomäki & Ylöstalo 2018.)

Talousarvioissa erityisesti sukupuolivaikutusten arviointi näyttäytyy kuitenkin useimmiten vain nimellisesti. Vuonna 2016 VN TEAS -selvityksessä tulevaisuuden tavoitteiksi nimettiin budjetin sukupuolivaikutusten arvioinnin kehittäminen ja sen ottaminen osaksi budjetin valmisteluprosessia. Nykyisellään käytäntö ei siis takaa sukupuolivaikutusten arviointia koko budjetissa huolimatta siitä, että budjetin sukupuolivaikutuksia on arvioitu ja menetelmiä kehitetty erilaissa hankkeissa ja työpajoissa (STM 2020). Osaltaan sukupuolitietoisesta budjetoinnista on tullut osa sekä taloushallinnan että tasa-arvotyön valtavirtaa.

Sukupuolitietoinen talous mahdollistaa talouden ajattelun totuttua laajemmin. Sukupuolten tasa-arvoa edistävän talouspuheen ja -politiikan ytimessä voidaan ajatella olevan esimerkiksi naisenemmistöisten hoiva-alojen palkat ja arvostus. Myös kodeissa ja yhteisöisissä tehtävän palkattoman hoivan ja muun palkattoman työn tunnistaminen on keskeinen sukupuolitietoisen talouden kysymys. Palkaton työ, sen sivuuttaminen ja talouspoliittisen keskustelun ulkopuolelle jättäminen ylläpitää ja pönkittää sukupuolten epätasa-arvoa.

Työkaluja sukupuolten tasa-arvoa edistävään talouspolitiikkaan

Valtioneuvoston päätöksenteolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Talouspoliittiselta kannalta sukupuolten tasa-arvon edistämisen ytimessä on budjetointi ja sen yhteydessä tehtävä sukupuolivaikutusten arviointi. Sukupuolitietoinen budjetointi ja tasa-arvon edistäminen edellyttävät tahtoa ja tekoja (Elomäki ja Ylöstalo 2018), mutta myös riittävästi resursseja. Sukupuolten tasa-arvoa ylläpitävät ja edistävät toimenpiteet vaativat siis rahaa. Elomäen ja Ylöstalon mukaan poliittinen tuki on ensiarvoisen tärkeää sukupuolitietoiselle budjetoinnille, mutta myös laajemmin sukupuolten tasa-arvoa edistävälle talouspolitiikalle. Laaja, puoluerajat ylittävä yhteistyö ja poliittinen tuki viestivät, että sukupuolten tasa-arvo nähdään edistämisen arvoisena asiana. Vaikka sukupuolitietoinen budjetointi on keskeinen tasa-arvon edistämisen strategia, siinä on kyse ennen kaikkea kulttuurin muutoksesta, eikä niinkään tarkoista teknisistä menetelmistä. On tärkeää, että sukupuolinäkökulma saadaan integroitua osaksi kaikkia budjettiprosessin vaiheita kaikkialla julkisen talouden hallinnassa. (Elomäki 2018a/b, tarkista.)

Elomäki kartoitti selvityksessä (VN TEAS lisää vuosi) toimivia kansainvälisiä esimerkkejä hyvistä sukupuolitietoisen talouden työkaluista. Sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolivaikutusten arvioinnin lisäksi hyviä menetelmiä ovat esimerkiksi tasa-arvotavoitteiden, -indikaattoreiden ja -toimenpiteiden asettaminen osaksi budjettiprosessia; tasa-arvoon suunnattujen määrärahojen tunnistaminen, budjetin osien luokittelu tasa-arvorelevanssin mukaan sekä budjetin tasa-arvoraportti tai -lausunto. Myös yhdistämällä sukupuolitietoinen budjetointi osallistavaan budjetointiin voidaan aikaansaada hyviä tuloksia. Budjetointiprosessissa tasa-arvotavoitteiden, -indikaattoreiden ja -toimenpiteiden asettaminen auttaa seuraamaan, miten talousarvio todellisuudessa edesauttaa tasa-arvon edistämisstä. (Elomäki 2018a/b.)

Askeleet muutoksen aikaansaamiseksi

Tarvitsemme laajaa kulttuurin muutosta, jotta talous, talouspuhe ja -politiikka viimein nähtäisiin kuuluvan muillekin kuin taloustieteilijöille. Talouspoliittisen keskustelun ja päätösten muuttamiseksi sekä sukupuolitietoisen talouspolitiikan vahvistamiseksi tarvitsemme poliittista tukea yli puoluerajojen. Tasa-arvotoimijat tekevät jo tällä hetkellä keskenään pitkäjänteistä ja tiivistä yhteistyötä, mutta yhteistyötä on laajennettava: tasa-arvokenttä tarvitsee rinnalleen talousosaajia sekä uudenlaisen yhteistyön koordinointia. Sukupuolten tasa-arvoa edistävä talouspolitiikka vaatii vahvaa ja kunnianhimoista yhteistyötä yli puolue- ja toimialarajojen. Vahvojen tasa-arvo-osaajien rinnalle tarvitaan myös feministisiä taloustieteilijöitä. On syytä huomioida, että talouspolitiikka päätöksineen voi edistää sukupuolten tasa-arvon ohella myös yhdenvertaisuutta ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa.

Lähteet:

EIGE. 2017. Economic Benefits of Gender Equality. Report on the Empirical Application of the Model. Vilnius: European Institute for Gender Equality. https://eige.europa.eu/publications/economic-benefits-gender-equality-european-union-report-empirical-application-model

Elomäki, Anna (2018a) Sukupuolitietoinen budjetointi – muiden maiden hyvät käytännöt. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 22/2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160804/22-2018-Sukupuolitietoinen%20budjetointi.pdf

Elomäki, Anna (2018b) Feministisempää talouspolitiikkaa Seitsemän askelta kohti tasa-arvoa edistävää ja syrjimätöntä talouspolitiikkaa. Impulsseja, Kalevi Sorsa -säätiö, maaliskuu 2018. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2018/03/Elom%C3%A4ki-Feministisemp%C3%A4%C3%A4-talouspolitiikkaa-VALMIS-WEB.pdf

Elomäki, Anna & Ylöstalo, Hanna (2018) Tasa-arvoa talousarvioon – talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 58/2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161000/52-2018-Tasa-arvoa%20talousarvioon.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Elomäki, Anna & Ylöstalo, Hanna (2020) Feministisempää poliittisen talouden tutkimusta. Poliittinen talous 8(2020):1, 87–99.

STM 2020 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2020-AK-327951.pdf

Twitterissä

Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i samarbete