Suomessa erot miesten ja naisten eläkkeissä Pohjoismaiden toiseksi suurimmat

Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa miesten ja naisten eläke-ero on selkeä ja pysyvä. Suomessa eläke-ero on 24 prosenttia, eli miesten eläkkeet ovat 24 prosenttia suuremmat kuin naisten.

Sukupuolten välisen eläke-eron suuruus Pohjoismaissa vaihtelee Ruotsin korkeimmasta 28 prosentista Islannin matalimpaan 5 prosenttiin. Kaikissa maissa miesten eläkkeet ovat naisten eläkkeitä suuremmat. Erot eri Pohjoismaissa selittyvät pääosin maiden erilaisilla eläkejärjestelmillä, selviää uudesta Pohjoismaiden eläkkeiden tasa-arvoa käsittelevästä raportista. Luvut on laskettu yli 65-vuotiaista ja ne koskevat myös yksityisiä eläkkeitä, eivät pelkästään lakisääteisiä eläkkeitä.

Tänään julkaistu raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tiedot kaikkien pohjoismaiden eläke-erosta, -järjestelmien ominaispiirteistä sekä suosituksista tulevaisuudelle tasa-arvoisempien eläkkeiden saavuttamiseksi. Raportti on yhteisprojekti Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n, ruotsalaisen Sveriges Kvinnoorganisationer -järjestön sekä Tanskan suurimman ammattiliiton 3F:n kanssa, ja sen työstämisen tukena on toiminut pohjoismaisista jäsenistä koostuva asiantuntijaryhmä. Raportin tekemistä on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen yhteistyöelin Nordic Information on Gender (NIKK).

Työelämän epätasa-arvo selittää eläke-eroja jokaisessa Pohjoismaassa. Naisten koulutustaso on kaikissa Pohjoismaissa korkeampi kuin miesten. Kuitenkin naisten palkat ja toimeentulo ovat kaikissa Pohjoismaissa pienemmät kuin miesten.

Suomessa yli 65-vuotiaiden naisten köyhyysriski on toiseksi suurin Pohjoismaissa – lähes 15 prosenttia. Miesten vastaava luku on reilu kymmenen prosenttia. Luvut ovat kuitenkin laskeneet vuodesta 2010 kaikissa Pohjoismaissa.

Suomessa eläke-ero on 24%: miesten eläkkeet ovat 24 prosenttia suuremmat kuin naisten. 

Työn tasa-arvo johtaa myös tasa-arvoisempiin eläkkeisiin

Eläke-erot ovat seurausta historiallisesti rakentuneesta miesten ja naisten osallistumisesta työmarkkinoille, palkattoman ja palkallisen työn epätasaisesta jakaantumisesta, palkkatasosta sekä eläkejärjestelmien maakohtaisista ominaisuuksista.

Raportti antaa suosituksia toimista eläketasa-arvon saavuttamiseksi. Palkattoman työn, erityisesti lastenhoidon, epätasainen jakautuminen sukupuolten kesken on yksi syy tuloeroihin ja siten myös sukupuolten eläke-eroihin Pohjoismaissa. Tasa-arvoisempien eläkkeiden saavuttamiseksi hoivatyö tulisi jakaa tasaisemmin vanhempien kesken.

Naisten vasten tahtoaan tekemä osa-aikatyö on ainakin joissakin maissa merkittävä tekijä naisten alhaisemmalle eläketasolle. Suomessa 29 % kaikista osa-aikatyössä työskentelevistä naisista tekevät osa-aikatyötä vasten tahtoaan. Parantamalla naisten pääsyä kokoaikatyöhön voidaan vaikuttaa naisten ansaitsemiin eläkkeisiin.

Naisten eläkeköyhyyteen puuttuminen vaatii eläkkeiden laajempaa tarkastelua tasa-arvonäkökulmasta. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry vaatii hallitusohjelmatavoitteissaan kokonaisvaltaisen eläkkeiden tasa-arvoon liittyvän toimenpideohjelman toteuttamista Suomessa.

Lue lisää raportista (suomeksi)
Englanninkielinen tiedote
Lue koko raportti (englanniksi)

Twitterissä

Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i samarbete